Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ensimmäiset kypsät mustikat on jo poimittu Etelä-Suomessa

Poimurin kanssa metsään ei kuitenkaan heti kannata lähteä, sillä marjojen seassa on vielä raakileita.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Rainer Peltolan mukaan tämän vuoden mustikkasadon odotetaan onnistuvan.

– Säiden yhdistelmä näyttää olleen oikein otollinen mustikalle.

Kukkia oli tavanomainen määrä, mutta pölytys onnistui muun muassa poutasään ja lämmön vuoksi niin hyvin, että raakileita saatiin runsaasti. Mustikan marjasta noin 80 prosenttia on vettä, joten kypsymisvaiheessa sade tekee sille hyvää.

Luken marjasatojen seuranta perustuu eri puolilla Suomea sijaitseviin havaintometsiköihin. Metsiköihin merkittyjen koeruutujen avulla seurataan kasvien kukinnan, raakileiden ja kypsien marjojen määrää ja kehittymistä.

Paikalliset 4H-nuoret ympäri Suomen kirjaavat havaintoja marjahavainnot.fi -palveluun, jossa ne ovat kaikkien saatavilla.

Marjasatojen seurantaan voi osallistua ja havaintometsiä perustaa kuka tahansa.

otollinen mustikalle.

Erikoistutkija Rainer Peltola

– Kaikki havainnot otetaan kiitollisuudella vastaan, Peltola sanoo.

Juttua kirjoitettaessa palvelusta löytyy jo lupaavia raakilehavaintoja eri puolilta Etelä-Suomea, vaikka havainnot kypsistä marjoista vielä puuttuvatkin. Peltola kuitenkin seuraa myös sosiaalisessa mediassa käytävää marjakeskustelua.

– Some on hyvä epävirallinen kansalaistiedekanava marja-asioissa.

Peltosen mukaan keskusteluiden perusteella ensimmäiset kypsät mustikat on jo Etelä-Suomessa poimittu.

– Sen verran paljon raakileita on kuitenkin vielä seassa, että varmaan vajaan viikon verran täytyy vielä poimia käsipelillä.

Viime vuonna mustikkasato oli Suomen metsäkeskuksen mukaan kokonaisuudessaan tavanomainen. Kovat helteet ja kuivuus aiheuttivat sen, että sadoissa oli paljon alueellista vaihtelua. Mustikkaa tuli myyntiin yhteensä 5,3 miljoonaa kiloa.

Puolukka- ja mustikkasadosta poimitaan vuosittain talteen noin 1–12 prosenttia, eli suurin osa marjasadosta jää metsiin. Peltola arvioi, että Etelä-Suomen mustikkasadosta poimitaan noin 10 prosenttia. Lapissa poimijoita on vähemmän ja mustikkamaita paljon, joten luku jää vain pariin prosenttiin.

Mutta entäs sitten muut metsiemme antimet?

Marjahavainnot -palvelussa voi seurata mustikan lisäksi myös puolukan ja suomuuraimen satoa. Vadelmien kypsymistä ei virallisesti seurata, joten niiden tilanteesta kannattaa Peltolan mukaan kysellä suoraan marjastajilta.

Sienet ovat Peltolan mukaan arvaamattomia ennustettavia, mutta sadon lähtökohta on hyvä. Kantarelleja ja muita alkukesän sieniä voi jo löytyä.

– Jos maaperä on lämmin ja siihen saadaan kosteutta päälle, niin kyllä sieniä tulee.