Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kirjanpainaja näivettää taas läntisen Uudenmaan kuusikoita – Vihdissä tilanne on Lohjaa ja Karkkilaa heikompi

Kaarnankuoriaistuhojen määrä kasvussa. Kaikkia kannustetaan havainnointiin.

Lämpimät ja kuivat kesät sekä ilmastonmuutos koettelevat seudun metsiä. Etenkin hakkuualueiden laitamilla sijaitsevat tai sienitautien heikentämät ja paahteesta stressaantuneet kuusikot ovat alttiita kaarnankuoriaisten tuhoille. Näistä yleisin on kirjanpainaja.

Metsäkeskuksen ylläpitämä ajantasainen karttapalvelu paljastaa alueet, jotka ovat kirjanpainajalle alttiita tai tuholaisia tavataan alueella jo merkittävästi. Lohjalta, Vihdistä ja Karkkilasta kohteita on kirjattu kunkin kunnan alueelta parikymmentä. Yksi kartalle merkitty ala on suuruudeltaan 100 x 100 metriä.

Näistä kolmesta Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan (MHY) toimialueen kunnasta tilanne on heikoin Vihdissä. Tähän yhtenä syynä ovat myrskytuhot.

– Yleensä alueille, joilla on lumi- tai myrskytuhoja, metsiin jää paljon kuorellista puuta. Nämä ovat otollisia paikkoja kaarnankuoriaisten lisääntymiselle. Jos populaatio kasvaa erittäin suureksi, ne iskevät myös terveisiin puihin, toteaa MHY Länsi-Uusimaan toiminnanjohtaja Kari Korpi.

Lohjan, Karkkilan ja Vihdin alueella on yksityismetsiä noin 80 000 hehtaaria, joista MHY Länsi-Uusimaan 2 000 jäsentä omistavat noin 60 000 hehtaaria.

MHY saa ilmoitukset metsätuhoista suoraan jäseniltään tai omien havaintojen perusteella.

– Joskus havainnot tulevat liian myöhään. Kun puu on jo kuollut pystyyn ja kaarna irronnut, se ei ole enää uhka muulle metsälle. Se kannattaa jättää linnuille kolopuuksi ja tarkastaa lähialueen puita. Kirjanpainaja on todennäköisesti aiheuttanut näillekin jo tuhoja.

Kuusimetsien näivettäjään ei oikeastaan tehoa muu kuin puuston hakkuu. Tai se, että metsät pidetään mahdollisimman elinvoimaisina ja lajistoltaan heterogeenisinä.

– Jos kirjanpainaja leviää kuusikossa, yksittäisiä puita ei juuri kannata kaataa. Seurauksena yleensä on, että seuraavana vuonna kirjanpainaja on levinnyt entistä laajemmalle alueelle, Korpi sanoo.

Kari Korpi kritisoi jatkuvan kasvatuksen trendiä metsänkasvatuksessa.

– Siinä pyrkimys on, että avohakkuita ei tehdä ollenkaan. Tästä seuraa se, että kohta meillä on vain kuusimetsiä, sillä toisin kuin kuusi, mänty ja koivu eivät taimetu muiden puiden alla varjossa.

– Tuholaisilta metsää suojataan parhaiten sillä, että metsä on sekametsää ja sitä hoidetaan säännöllisesti. Se vaatii ajoittain avohakkuita. Näin metsä pysyy elinvoimaisena eikä mikään yksittäinen tuholainen voi tappaa koko metsää.

Suomessa Metsäkeskus valvoo, että metsälaki toteutuu. Metsäkeskuksesta korostetaan, että metsänomistajien, tai kenen tahansa metsässä liikkujan, on tärkeää tehdä ilmoitus havainnoistaan tai tuholaisepäilyistä.

– Ilmoituksen perusteella joko Metsäkeskuksesta tai metsänhoitoyhdistyksestä käydään arvioimassa tilanne. Samalla pystytään tiedottamaan asiasta myös lähialueen maanomistajille, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Ragnar Höckerstedt Metsäkeskukselta.

– Juhannuksen jälkeen on otollinen aika käydä tarkastamassa metsissä tilannetta. Puun kuoren alle munitut munat eivät ole vielä vaiheessa, jossa uusi kirjanpainajien sukupolvi lähtee pesäpuusta, hän jatkaa.

Aina tiedon siirtyminen eri toimijoiden välillä ei ole aukotonta.

– Jos metsänomistaja tekee metsässään avohakkuun, eikä hän tässä yhteydessä ilmoita hyönteistuhoista lain edellyttämällä metsänkäyttöilmoituksella, tieto tuhoista ei välttämättä kirjaudu mihinkään järjestelmään, toteaa Höckerstedt.

Metsäkeskuksen ylläpitämään karttapalveluun kirjautuvat niin ikään Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kirjapainajapyydysten avulla saadut tiedot tuholaisista.

– Meillä on ollut laskennassa käytettäviä pyydyksiä Lohjan alueella, mutta tänä vuonna paikkaa niiden sijoittamiseksi oli haasteellista löytää, sanoo LUKEn tutkija Tiina Ylioja.

Pyydysten sijoituspaikalta muun muassa edellytetään, ettei paikassa ole tehty aiemmin hakkuutta juuri kirjanpainajien vuoksi.

Kirjanpainajat hyötyivät vuoden 2021 kuumasta kesästä. Tuolloin talvehtimaan jäi suuri kirjanpainajakanta. Tätä silmällä pitäen metsätuholakia kiristettiin 1.1.2022 alkaen.