Millainen elintaso on riittävän hyvä? Olen pohtinut kysymystä paljon viime aikoina. Koronapandemian, Ukrainan sodan ja ilmastonmuutoksen ristivedossa oma suhtautumiseni elintasooni on muuttumassa.
Oma arkeni tuntuu yhtäkkiä niin etuoikeutetulta ja helpolta että hävettää. Eloni ei ole luksuksella silattu, mutta olo on silti kuin kermaperseellä. Taloni on kesällä viileä ja talvella lämmin, puhdasta vettä tulee hanasta, ruoka kaupasta, koneet pesevät pyykit ja astiat. Vessakin löytyy sisätiloista. Itsestäänselvyyksiä, jotka suurimmalle osalle maapallon ihmisistä ovat kuitenkin tavoittamattomissa.
Nykyinen maailmantilanne laittaa ainakin omia arvojani uuteen uskoon. Totuttu elintaso uhkaa yllättäen lipsua täälläkin arvoasteikkoa alaspäin. Sähkön hinta on moninkertaistunut ja tulevalle talvelle väläytellään suunniteltuja sähkökatkoja sähkön riittävyyden turvaamiseksi. Moni miettii, miten vähentää sähkönkulutusta, mistä nipistää rahaa laskuihin tai onko pian ylipäätään enää varaa asua nykyisessä kodissa, kun sähkölasku uhkaa kasvaa tähtitieteelliseksi.
Olo on kuin kermaperseellä.
Myös ruoan hinta jatkaa nousuaan. Heinäkuussa ruoka kallistui vuoden takaisesta 12,4 prosenttia, kertovat Tilastokeskuksen luvut. Mitä laittaisi lautaselle, kun esimerkiksi kala on yhtäkkiä reilut 38 prosenttia aiempaa kalliimpaa, tai kuppiin, kun kahvi maksaa lähes 46 prosenttia aiempaa enemmän? Kaupan hyllyjen äärellä ratkotaan nyt, missä menee oma kipuraja minkäkin elintarvikkeen kohdalla.
Autollakaan ei monessa taloudessa enää körötellä yhtä huolettomasti kuin tovi sitten. Bensan hinta on tullut hivenen alaspäin huipustaan, mutta tankin täyttäminen kirpaisee yhä aiempaa enemmän. Lähteäkö autolla lähikauppaan, vai ottaako alle sittenkin pyörä?
Saavutetuista eduista ei tunnetusti huvita tinkiä, mutta tarvitsemmeko todella leivälle kasvihuonetomaatteja keskellä talvea, saunaan aina päällä olevan hetivalmiin kiukaan tai autoa kilometrin matkan taittamiseen lähikauppaan? Haluta saatamme, mutta emme tarvitse.
Taloihin tarvitaan lämmitystä, autolle on tarpeensa ja jotakin on syötävä, mutta ilman monia mukavuustekijöitäkin elintasomme säilyisi kyllä ihan tarpeeksi korkealla – aivan riittävän hyvänä.
Kirjoittaja on Luoteis-Uusimaan ja Vihdin Uutisten kesätoimittaja.