Pian kaksi vuotta täyttävä Viola on ollut sairaana ja kiireisen yrittäjä-äidin Mariela Sarkiman arki on venynyt päiväkotielämästä kotihoitoon.
– Oota mä meen pihalle puhumaan, Mariela Sarkima huikkaa. – Viola just nukahti.
Ja luettelee sitten: maallemuutto, lapsen syntymä, pandemia ja sota. Onhan tässä ollut muutoksia.
Helsingistä pari vuotta sitten Vihtiin muuttanut Sarkima kertoo palanneensa kuluneen vuoden aikana niin sanotusti aktiivisesti arkeen ja vihtiytyneensä juurevasti siinä samalla. Uuden vihtiläisen identiteetti on nyt entistä moninaisempi, ja siihen kuuluu maalaisemännän, äitiyden ja cityprinsessan roolit sulassa sovussa. Olennaista on tasapaino.
Muutama iso media on tituleerannut Sarkiman cityprinsessaksi ja Punavuoren prinsessaksi, mutta stadilainen Sarkima ei enää koe olevansa. Juurien kasvattaminen Vihdin kirkonkylälle on tuntunut hyvältä. Sarkima ei ole kuitenkaan kokonaan hylkäämässä Helsinkiä, vaan airbnb-matkailu, mantelicroissantit ja rooibos-tee helsinkiläisessä second hand aarteita myyvässä Relove-kahvilassa kuuluvat edelleen elämään.
– Kyllä mä oon Rööperin ruusu edelleen, mutta nyt vaan nautin siitä eri tavoin, Sarkima nauraa ja kertoo, että työpiste löytyy edelleen Helsingin Punavuoresta eli stadin slangilla Rööperistä.
Työpiste on tukikohta, jonne voi uppoutua läppärin kanssa tekemään töitä. Violan vauva-aikana työpiste toimi myös kätevästi Helsingin vierailujen imetys- ja vaipanvaihtopisteenä.
Sarkima on mm. kauneuden ja hyvinvoinnin ammattilainen, sisällöntuottaja, kundaliinijooga- ja äänimaljarentoutusohjaaja sekä ihan pian myös palautumisvalmentaja.
– Yritysmaailmassa on ollut tilausta stressinhallinnan keinoille, Sarkima huokaa ja kuvailee yritysmaailmaa tikittäväksi aikapommiksi. Äänimaljarentoutuksille on ollut tilausta vähän yllättävissäkin yrityksissä. Isoissakin.
– Toivoisin, että yritysmaailma ei jättäisi palautumista pelkästään yksilön vastuulle. Tämä on jotakin sellaista visiota, mitä päässäni nyt rakentelen. Mulla on siihen hyviä työkaluja, Sarkima sanoo ja toteaa miettivänsä mielellään, miten osaamista voisi hyödyntää myös uuden kotikunnan hyväksi.
Visuaalisena ihmisenä Sarkima sanoo tykkäävänsä siitä, miten Vihti on tuonut itseään esille.
– Kun ajetaan Helsingistä Vihtiin, on just ennen Nummelaa ”erkaannuta itsesi kiireestä -kyltti. Se resonoi mulle paljon. Kuntastrategia on täällä hyvin esillä, ja näen Vihdin sellaisena kätkettynä jalokivenä. Vajaa tunti stadista ja luonnon ja sen läheisyyden puolesta täydellinen, Sarkima analysoi ja kertoo tuntevansa jo jonkun verran ihmisiä kirkonkylältä.
Moni haluaa olla aktiivisesti olla kehittämässä kuntaa, ja se on Sarkimasta hienoa.
– Vihti on tosi kiinnostava! Sarkima miettii ja kertoo sitten, että maallemuuton myötä vannoutuneesta kivijalkaliikkeiden ystävästä on tullut automarket-ihminen. Isompien ostosten myötä lisääntynyt suunnitelmallisuus leimaa nykyään elämää.
Tuttujakin on jo uudesta kotikunnasta löytynyt, ja vaunujen kanssa liikkuessa aina joku pysähtyy juttelemaan. Käsi nousee monella lippaan, kun ajetaan kotitietä, ja se tuntuu Sarkimasta hyvältä. Naapurit ovat auttaneet lastenhoidossa ja myös äitiverkosto on lähtenyt kasvamaan.
– Ehkä siitä tietää vihtiytyneensä, kun Helsingistä tullessa Turuntiellä tulee olo, että mitä pidemmälle pääsee, sen kevyemmäksi käyvät olkapäät.