Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kaikki renkaat puhkottiin ja auton pinta naarmutettiin Nummelassa – vahingonteossa pelotteluakin mukana?

Poliisi: Kun toisen omaisuutta rikotaan, on kyseessä vahingonteko – ei ilkivalta.

Taloyhtiön parkkipaikalla olleelle asukkaan henkilöautolle tehtiin tuhoisaa vahinkoa viime viikonloppuna Nummelan Lankilassa, Justeerintiellä. Tapahtumaan näyttää liittyvän myös kyseisen asukkaan pelottelua.

Auton kaikki neljä uudehkoa kesärengasta oli puhkottu viiltämällä – jäljet viittaavat puukkoon tekovälineenä. Auton maalipintaan oli tehty naarmuja molemmille sivuille, konepellille ja katolle. Sivupeilit oli käännetty nurinniskoin.

Tekoaika oli ilmeisesti sunnuntain 11.9. vastainen yö. Samaisena yönä ennen kello yhtä asukas kuuli auki olleen tuuletusikkunan kautta, että joku käveli seinänvierustan puulaatoilla. Sitten tämä joku, oletettavasti ihminen, pysähtyi tuuletusikkunan kohdalle murisemaan eläimellisesti. Asukas sulki tuuletusikkunan.

Autolleen tehdyn vahingon asukas huomasi vasta maanantaina. Hän soitti poliisille, joka ei tullut paikalle vaan neuvoi tekemään rikosilmoituksen netissä ja ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiöön.

Rikosilmoitus on tehty poliisille, mutta makuuhuoneeseen kuuluneita askelten ääniä ja murisevaa ääntä asukas ei liittänyt rikosilmoitukseen.

Vahingonteosta aiheutuu auton omistajalle paljon harmia ja vaivannäköä. Vahinkoilmoitus tehtiin vakuutusyhtiölle netissä, ja loppuviikolla kävi ilmi, että ilmoitus olikin kadonnut.

Yleisesti vahingonteot ovat päähänpiston seurauksia, mutta osa on kohdistettu tarkoituksella jonkun tietyn henkilön tai tahon omaisuuteen.

Sami Kari, komisario, Länsi-Uudenmaan poliisi

Uusi ilmoitus tehtiin puhelimitse, ja vakuutusyhtiö antoi vahinkonumeron. Vakuutusyhtiö tilasi hinauksen, jolla auto saatiin kolarikorjaamoon arvioitavaksi torstaina.

Yleinen virhe on puhua ilkivallasta, vaikka tarkoitetaan vahingontekoa.

– Kun toisen omaisuutta rikotaan, on kyseessä vahingonteko-niminen rikostyyppi. Joko perusmuotoinen, lievä tai törkeä vahingoitetun omaisuuden arvosta riippuen, huomauttaa komisario Sami Kari Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksesta.

– Ilkivalta rikoksena on metelöinti ja muuta häiriköinti esimerkiksi yleisellä paikalla tai virastossa, häiriötarkoituksessa tehdyt soitot tai viestien lähettelyt esimerkiksi virastoihin sekä väärän hälytyksen aiheuttamiset vaikkapa hissien hälytysnappia painamalla.

Karin mukaan karkeasti voisi jaotella, että vahingontekoja tekevät nuoret ja päihtyneet.

– Nuoriin voidaan yrittää vaikuttaa valistuksen kautta muun muassa kouluissa. Päihtyneiden käyttäytymiseen on vaikeampi vaikuttaa. Yleisesti vahingonteot ovat päähänpiston seurauksia, mutta osa on kohdistettu tarkoituksella jonkun tietyn henkilön tai tahon omaisuuteen.

Vahingontekoja oli Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella vuosina 2018–21 noin 2 200–2 700 sisältäen lievät vahingonteot, vahingonteot ja törkeät vahingonteot.

– Näyttää siltä, että korona-aikana määrät ovat olleet hieman nousevia verrattuna koronaa edeltävään aikaan, toteaa Kari.

Vahingonteoilla aiheutetaan vuotuisesti mittaviakin rahallisia vahinkoja.

– Jo yhden kunnan omaisuuden tuhojen arvot voivat olla kymmeniä tuhansia euroja, isommista kaupungeista puhumattakaan.

Kari toteaa, että yksityiseen omaisuuteen kohdistuneet vahingonteot (lievä vahingonteko, vahingonteko) ovat asianomistajarikoksia: jos asianomistajalla ei ole rangaistusvaatimusta, niin poliisi ei tutki asiaa eikä syyttäjä nosta syytettä.

– Vahingonteoissa on jonkin verran piilorikollisuutta eli tapahtuneita rikoksia, jotka eivät tule poliisin tietoon ja siten virallisiin tilastoihin. Yksi syy on se, että vähäisissä omaisuuden vahingoittamisissa asianomistaja ei pidä rikosta tarpeeksi vakavana eikä siten myöskään esitä rangaistusvaatimusta, varsinkaan jos tekijä ei ole tiedossa, sanoo komisario Kari.