Oulun yliopisto teki aseista löytöpaikkatutkimuksen ja tieteellinen artilkkelin julkaistiin. Paikallismedia kertoi löydöstä jo toukokuusa 2020.
Vihtiläisestä Kourlan kartanosta kevättalvella 2020 löytynyt asekätkö nousi valtakunnanmedian uutiseksi vasta tällä viikolla, koska Oulun yliopisto julkaisi tiedotteen aseiden löytöpaikkatutkimuksesta maanantaina.
Luoteis-Uusimaa ja Vihdin Uutiset kertoivat Kourlan harvinaisesta aselöydöstä jo toukokuussa 2020.
– Eivät sitä tosiaan tuolloin noteeranneet muut kuin paikallismedia ja lisäksi Länsi-Uusimaa -lehti, toteaa Kourlan kartanon isäntä Pentti Törmä.
Hän on agronomi, kustantaja ja Käytännön Maamies -lehden päätoimittaja. Hänen ja vaimon, eläinlääkäri Tuija Törmän perheyritys, kustannusyhtiö PTSM-Group osti Kourlan kartanon vuonna 2019. Vuonna 1825 rakennetussa päärakennuksessa on meneillään iso kunnostus.
Oulun yliopiston tiedote pohjautui artikkeliin "A glimpse of the Finnish civil war 1918 – a weapons cache at Kourla Manor, Vihti", joka julkaistiin Historian ja arkeologian tutkimuksen aikakauskirja Faravidissa elokuussa. Artikkelin kirjoittajat ovat tutkija, dosentti Juho-Antti Junno ja tutkija Titta Kallio-Seppä Oulun yliopistosta sekä Pentti Törmä.
Oulun yliopisto tuli mukaan Kourlan kartanon kuvioihin siksi, että Pentti Törmä ja Juho-Antti Junno ovat pitkäaikaisia tuttavia Törmän työn kautta.
Kourlan kartanon päärakennuksen restauroinnissa yläkerran yläpohjan purujen seasta löytyi sanomalehtiin käärittyinä kolme hyväkuntoista sotilaskivääriä helmikuussa 2020. Kääreinä toimineet neljä Työmies- ja Tiedonantaja-lehteä oli päivätty ajanjaksolle 27.2.–2.3. 1918 eli sisällissodan keskelle.
Kourlan kartanon sisällissodan aikainen omistaja Eljas af Hällström oli sodan ensimmäisiä uhreja. Punaisten partio surmasi hänet kartanossa heti sodan alkupäivinä tammikuun lopussa 1918.
Vaikka Kourlan asekätkö on sisällissodan tapahtumien kannalta melko merkityksetön, kartanonherra Eljas af Hällströmin murha vain kuukautta aiemmin asettaa Kourlan kartanon erityislaatuiseen asemaan sisällissodan kannalta, todetaan Oulun yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksen perusteella kätkön aseet eivät kuitenkaan liity kyseiseen surmaan, sillä surma-ase oli ilmeisesti pistooli.
– Kartano oli sodan aikana punaisten tarkan kontrollin alla, ja on hyvin epätodennäköistä, että omistajaperhe olisi uskaltanut tehdä asekätköä kartanonherran saatua surmansa ja punaisten partioiden etsiessä tuliaseita valkoisten hallusta, Junno sanoo tiedotteessa.
Tuliko asekätkön löytöpaikkatutkimuksessa esille uutta Kourlan nykyiselle omistajalle?
– Ei oikeastaan suuremmin, vastaa Pentti Törmä.
Hän ei kuitenkaan ollut aiemmin tutustunut Elina af Hällströmin muistelmakirjaan "Murrosten ajat – Elina af Hällström ja 1918. Päiväkirjoja ja muistoja nuoruusvuosilta Vihdin Olkkalasta". Eva-Riise Gundersenin toimittama kirja ilmestyi vuonna 2009.
Kirjan mukaan Olkkalan kartanoon hankittiin aseita vuoden 1917 aikana, koska isäntä Emil af Hällström, Eljaksen ja Elinan isä, arveli että niillä saadaan suojeltua viljavarastoja tarvittaessa.
Eljaksen murhan jälkeen punaiset löysivät nämä aseet Olkkalan kartanosta. Aiemmissa etsinnöissään punaiset eivät löytäneet aseita Olkkalan eivätkä Kourlan kartanosta.