"Ihmisillä on perustavaa laatua oleva tarve saada määritettyä ”oma heimo”. Halutaan kuulua johonkin."
Tätä nykyä Vihdin kylien lukumäärää on jotakuinkin mahdoton objektiivisesti todeta.
– Rekisterikylät ovat lakanneet virallisesti olemasta jo monta vuotta sitten. Voisi kai todeta, että kyliä ovat tätä nykyä ne, jotka katsovat olevansa sellaisia. Virallisissa tilastoissa puhutaan kylärajojen sijasta oppilaaksiottoalueiden ja Tilastokeskuksen osa-alueiden rajoista, toteaa Vihdin kunnan hallintopäällikkö ja kyläasiamies Antti Luukkanen.
– Asian kiemuraisuuteen törmää esimerkiksi silloin, kun halutaan tietää jonkun kylän asukasluku. Tuolloin selviää, että useinkaan Tilastokeskuksen osa-alueen rajat eivät täsmää kovinkaan tarkasti tietyn kylän omaan käsitykseen kylänsä rajoista.
Vihdin kunnan paikkatietoinsinööri Markku Oksanen vahvistaa Luukkasen ajatukset kylien rajojen hahmottamisen vaikeudesta:
– Kyläraja-asiat ovat on vähän kimurantteja. Varsinaiset viralliset kylärajat Maanmittauslaitos on lakkauttanut jo useampi vuosi sitten. Jo poistuneet rekisterikylän rajat eivät ole niin selkeitä kuin ehkä tavallisesti kylänä ajatellaan. Sitten on vielä äänestysalueita, alakoulualueita ja postialueita. Nämä kaikki saattavat olla keskenään vähän ristiriidassa.
Voisi kai todeta, että kyliä ovat tätä nykyä ne, jotka katsovat olevansa sellaisia.
Hallintopäällikkö ja kyläasiamies Antti Luukkanen
Yksi näkökulma aiheeseen on Tilastokeskuksen käyttämät aluerajat.
– Siinä suuralueet jakautuvat tilastoalueiksi, jotka taas edelleen pienalueiksi. Näitä kaikkia kutsutaan yhteisesti tilastoinnin osa-alueiksi.
– Se miten ihmiset mieltävät kylärajat, muistuttavat jonkin verran joitakin pienalueita, joiltain osin taas tilastoalueita. Ei siis yksinkertaista sekään. Kyseiset rajat on kunta aikanaan määritellyt, mutta ne eivät tosiaan välttämättä täysin vastaa paikallista käsitystä, eikä niitä aikasarjan jatkumon takia herkästi haluta muuttaakaan. Myös rakentaminen ja muut muutokset muuttavat alueiden välisiä käsityksiä. Kuten huomata saattaa, niin asia on kimurantti.
– Ihmisillä on kuitenkin perustavaa laatua oleva tarve saada määritettyä ”oma heimo”. Halutaan kuulua johonkin, Oksanen jatkaa.
Oksanen toteaa, että nykyään kylät liittyvät enemmän pistemäiseen nimistöön, mutta selkeitä rajoja niillä ei ole.
– Oikein taitaa olla se jollaisena kylä itse itseään ajattelee, mutta se toimii vain paikallisesti.
– Muutama vuosi sitten Vihdissä taisi olla jonkinlaista kyselyä kylätoimikunnilta ja -yhdistyksiltä, että miten ne rajansa ajattelevat, mutta siinäkin päädyttiin tilanteeseen, että oli alueita jotka ”kuuluivat” usealle kylälle, sekä alueita joita kukaan ei itselleen rajannut.
Anu Nilsson Uudenmaan Kylät ry:stä on edellisten kanssa samoilla linjoilla:
– Meillä on tätä samaa asiaa mietitty monesti ja vieläkään ei ole ihan tarkkaa tapaa laskea kyliä. Meidän kotisivuilta löytyy kartta, jonne on merkitty kylät ja niiden sisällä on yhteystietoja ja linkkejä kyliin.
Kylätaloistakaan Vihdin kunnalla tai muulla organisaatiolla ei ole kattavaa listaa tai rekisteriä. Vihdin kunta tarjoaa verkkosivuillaan Vihdin kylille mahdollisuuden jättää yhteystietonsa ja kylien omien nettisivujen osoitteet.