Historiaa voi esittää tunnetusti monella tavalla. Vihdin kirkon 250-vuotisjuhlia vietettiin lauantaisissa kahdessa kuvaelmassa niin, että tapahtuma aivan varmasti elää yleisön ja tekijöidensä mielissä kaikin puolin mahtavana onnistumisena.
Tarjolla oli paitsi kirkkorakennuksen historiaa niin myös muita ajankuvia Vihdistä ja vihtiläisistä – sekä Ruotsista ja Venäjästä.
Kuvaelma alkoi käytännössä 1400-luvun loppupuolelta, jolloin kirkonkylään Kirkkojärven rantamille rakennettiin harmaakivikirkkoa.
Sittemmin Pyhän Birgitan kirkoksi nimetyssä rakennuksessa asetettiin virkaansa Vihdin ensimmäinen nimeltä tunnettu kirkkoherra Mårten, myös Marttina historiassa mainittu, elokuun 24. päivänä vuonna 1507.
Siitä päivästä lasketaan alkaneen Vihdin historian itsenäisenä pitäjänä.
Valtavasta historiatietämyksestään laajalti tunnettu Eino Ketola oli käsikirjoittanut lauantai-illalle vajaan puolentoista tunnin mittaisen kuvaelman "Saman taivaan alla". Kuvaelman historialliset käänteet perustuivat julkaistuihin tutkimuksiin.
Sen ohjauksesta vastasi Pirkko Talola niin, että Anna-Leena Brännaren puvustamat roolihahmot täyttivät korkeatkin odotukset.
Ääni- ja valotehosteiden tekijäksi oli hankittu Broadway Finland Oy, jonka ammattilaiset täyttivät sopivalla kohde- ja värivalaistuksella sekä ajoittain kovinkin jykevillä äänitehosteilla kirkon, joka 1800-luvulla paloi kahdesti. Kun ukkonen räimii ja kirkko palaa niin ääntähän siitä tulee, sota-aikaisista jyrinöistä puhumattakaan.
Laatuääntä oli seurakunnalla omastakin takaa, sillä kuvaelman musiikista vastasivat Kaisa-Leena ja Jorma Hannikainen.
Vuorosanojen jäykkää lukemista ei esitys ollut, vaan roolihahmot päästivät vihtiläisyytensä tilaisuuteen soveliaalla tavalla hetkittäin irralleen. Ympärillä oli lähes päivälleen 250 vuotta aikaisemmin käyttöön otettu kirkkorakennus.
Vihtiläisittäin Ruotsin vallan aika, Venäjän vallan aika ja itsenäisen Suomen aika on nyt koettu 250-vuotiaassa Vihdin kirkossa tiiviinä ja hyvin elävänä pakettina.
Muun muassa Ison vihan ryöstöretket, suuret kuolonvuodet, kirkon tulipalot ja vihtiläisten alhainen lukutaito avautuivat uudella tavalla, jossa yksi kantava voima taustalla oli ilo historiasta.