Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa ja nostetaan esiin nuorisotyöntekijöiden tekemää arvokasta työtä nuorten hyväksi.
Juhlimme yhdessä sitä, että nuorisotyötä on ja saamme tavata livenä nuorisotiloissa.
Juhlat pidetään torstaina 13.10. kirkonkylän nuorisotila Mestassa kello 14–16 (4.-6. lk) ja kello 16.30–20.30 (7 lk.–17 v.).
Perjantaina 14.10. juhlitaan Nummelan nuorisotila Nurkassa kello 14–16 (4.-6. lk.) ja kello 17–21 (7lk-17 v.)
Suomen ensimmäinen kunnallinen nuorisotyöntekijä palkattiin Hausjärvelle vuonna 1946. Vihtiin perustettiin tällöin nuorisolautakunta, joka oli Suomen viides.
– Vihtiin saatiin ensimmäinen päätoiminen nuorisotyöntekijä vuonna 1950, Mirjami Laukas, joka työskenteli tehtävässä vuoden ajan. Muutaman vuoden tauon jälkeen Vihtiin palkattiin liikunta-, nuoriso- ja raittiussihteeriksi Erkki Saarinen, muistelee Vihdin kunnan eläkkeellä oleva nuorisotoimenjohtaja Päivi Veikkolainen.
Vihdissä nuorisotyötä tehdään 13 hengen tiimillä.
Vuonna 1957 oli nuoriso-ohjaaja jo 264 kunnassa.
Nuorisonohjaaja-lehden 3/1957 pääkirjoituksessa sanotaan seuraavaa:
”Vallattomuus ja kurittomuusilmiöt nuorisomme keskuudessa ovat viime aikoina lisääntyneet.---
Näkyvimpiä piirteitä ovat kenties ryhmien suorittamat rötökset ja autovarkaudet sekä huumausaineiden käyttö varhaisnuorison keskuudessa. Todennäköisesti nämä ilmiöt eivät kuitenkaan ole kovin laajalle levinneitä ---.
Vallattomuuskäyrän nousu ei ole mikään uusi ilmiö. Kerta toisensa perästä olemme joutuneet toteamaan samankaltaisia kehityksen piirteitä.”
Tuosta kirjoituksesta on aikaa 65 vuotta. Millaisessa maailmassa elämme nyt?
Näkökulma on muuttunut vallattomuuskäyrän ja lieveilmiöiden seuraamisesta nuorten näkemiseen valtavana voimavarana; diginatiivina sukupolvena, joka on täynnä tulevaisuuden osaajia. Nuorista halutaan pitää huolta ja tarjota heille parhaat mahdolliset eväät matkalle aikuisuuteen – itsenäiseen elämään ja yhteiskunnassa toimimiseen. Silloinkin ja erityisesti silloin, kun yhteiskuntaa kurittaa kansainvälinen pandemia.
Koronapandemiaan linkittyy myös valtakunnallinen Nuorisotyön viikko, jonka teemana on Nuoret ja nuorisotyö koronan jälkeen. Keskustelu nuorten voinnista on edelleen pinnalla ja hyvä niin. Vaikka jotkut nuoret kertovat hyötyneensä etäopiskelusta, Vihdin nuorisovaltuuston kyselyiden mukaan valtaosa on kokenut sen raskaaksi. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet ovat lisääntyneet. Samansuuntaiset merkit ovat tulkittavissa myös kouluterveyskyselyn tuloksista.
Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Se mikä on ja pysyy, liittyy ihmisyyteen: kaipuu kohdatuksi ja hyväksytyksi tulemiseen ei katoa suurtenkaan muutosten keskellä. Se kaipuu on kaikilla ikään katsomatta, mutta korostuu etenkin nuoruudessa, jossa ympäristön lisäksi oma minuus on muutoksessa.
Sitä varten on nuorisotyö. Ihmiset, joiden keskellä nuoret voivat kokea olonsa turvallisiksi ollessaan vain omia itsejään. Tilat, joissa voi kohdata ja tulla kohdatuksi, kuulua johonkin. Sitä työtä tehdään Vihdissä 13 hengen tiimillä riippumatta siitä, oliko Nuorisotyön viikko vai ei.
Kuten jo vuoden 1957 Nuorisonohjaaja-lehdessä kirjoitettiin, monille nuorisotyö voi muodostua tueksi ja suojaavaksi turvapaikaksi elämän myrskyjen tuntuessa ylivoimaisilta.
Teksti: Vihdin nuorisopalveluiden henkilöstö
Lähde: Nuorisonohjaaja 3/1957, Alpo Vuolle