Viime viikolla oli valtakunnallinen vanhustenviikko. Halusimme asukkaiden kanssa lähettää tämän kuvan Vihdin uutisille siinä toivossa, että se pääsisi kansiin. Teoksen nimi on Elämäni käsi. Tässä myös aiheeseen liittyvä netistä löytynyt runo, jonka kirjoittaja on tuntematon: ”Kohtele minua hyvin, sitten kun en enään muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen. Sitten kun en enää ole tuottava yksilö, kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä. Välittäkää minusta, antakaa rakkautta, koskettakaa hellästi. Kello hidastaa, eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan, mutta siihen on vielä aikaa. Antakaa minulle arvokas vanhuus”. Teksti ja kuva: Kaarikallion asukkaat.
