Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vihdin koulut mukana KouluKunnossa -hankkeessa, joka puuttuu poissaoloihin – poissaolojen vuoksi menetetään valtava määrä opetusta joka vuosi

Hankkeen päätavoitteena on antaa sata vuotta enemmän opetusta joka vuosi lisäämällä läsnäoloa kouluissa.

Nuorten hyvinvointi laski merkittävästi koronapandemian aikana ja näkyy nyt muun muassa lisääntyvinä poissaoloina läpi Suomen. Vihti on osallistunut vuoden 2021 alusta Länsi-Uudenmaan kuntien yhteiseen KouluKunnossa -hankkeeseen, jonka keskiössä on koulupoissaoloihin puuttuminen. Aiemmin käytössä oli Lape-hankkeessa kehitetty poissaoloihin puuttumisen malli, joka oli poissaoloihin puuttumisen ohjeistus Vihdin kouluissa vuodesta 2019.

Kaikki uudessa hankkeessa kehitetty on tällä hetkellä käytössä vihtiläisissä ala- ja yläkouluissa poissaoloihin puuttumisen ja ehkäisemisen toimina. Sen lisäksi kuntatasoinen yhteisöllisen opiskeluhuollon teema on painottunut jo toista lukukautta hyvinvoinnin lisäämiseen kouluyhteisöissä.

Poissaolojen vuoksi alueella menetetään mittava määrä opetusta joka vuosi:

– Menetämme joka vuosi alueella 1 185 kouluvuotta, koulupäivinä se on 225 000 ja oppitunteina 1,15 miljoonaa. Hankkeen päätavoitteena on antaa sata vuotta enemmän opetusta joka vuosi, ei lisäämällä opetusta, vaan läsnäoloa kouluissa, kertoo erityisopetuksen asiantuntija Kristiina Peltonen Vihdin kunnasta.

Alueen oppilasmäärästä vihtiläisiä on noin 30 prosenttia:

Wilmaan on saatu hälytys, joka kertoo opettajalle, että oppilaan poissaolot ovat ylittäneet huolirajan.

Erityisopetuksen asiantuntija Kristiina Peltonen

– Vihdin alueen hukkaama opetus ei ole näin iso osuus koko alueen potista. Ihan riittävästi kuitenkin. Vihdin tilanne on hieman parempi kuin muiden Länsi-Uudenmaan kuntien, joten osuutemme ei ole ihan oppilasmäärään vertautuva.

– Arvelen, että Vihdin luvuissa näkyy vahva oppimisen tuki, muun muassa pienluokkien vähentämiseen on suhtauduttu maltillisesti sekä se, että psyykkisen voinnin asioista ja koulujen hyvinvointityöstä on otettu koppia jo ennen hankkeen alkamista, Peltonen jatkaa.

KouluKunnossa- hankkeen puitteissa on kehitetty poissaolojen seurantaa ja oltu mukana kansallisen poissaolojen luokittamisen standardin kehittämisessä:

– Kansallinen kehitystyö nousi tarpeesta saada yhteismitallista tietoa suomalaisen perusopetuksen poissolotilanteesta. Kehitystyön lähtötilanne oli, että Suomesta löytyi lähes seitsemänkymmentä erilaista tapaa olla poissa. Tämä valikko supistui kansallisen työryhmän käsissä viiteen ohjeistettuun suositukseen ja se otettiin käyttöön Vihdissä syyslukukauden alussa, Peltonen valottaa.

– Suosituksen pohjalta on aloitettu myös pohjoismainen poissololuokitusten kehittäminen. Uudistuksen jälkeen on mahdollista saada luotettavaa tietoa esimerkiksi luvattomista poissaoloista. Aiemmassa merkintätavassa tieto saattoi jakautua useamman merkintätavan alle, riippuen siitä, miten merkitsijä valikkoa tulkitsi.

KouluKunnossa -tietojohtamisen malli koostuu osoittavasta ja selittävästä tiedosta:

– Osoittavana tietona toimii oppilaiden läsnäoloprosentti. Se kertoo, kuinka paljon meillä on hyvin kouluun kiinnittyneitä oppilaita, oppilaita, joilla on riski ongelmallisille poissaoloille ja oppilaita, jotka tarvitsevat tukea kouluun kiinnittymiseen.

– Lisäksi wilmaan on saatu hälytys, joka kertoo opettajalle, että oppilaan poissaolot ovat ylittäneet huolirajan, Peltonen sanoo.

Vahvan tuen väliintulona hankkeessa on kehitetty verkostoyhteistyötä ja luotu kartta toimijoista, jotka osallistuvat paljon poissaolevan lapsen ja perheen auttamiseen sekä toimivan palaverin ohjeistus.

– Länsi-Uudenmaan alueella on myös pilotoitu Tanskassa kehitettyä Back to School -mallia. Ensimmäiset suomalaiset terapeutit valmistuivat vuonna 2021. Nyt hankkeessa on käynnistynyt suomenkielinen terapeuttien koulutus opetusministeriön rahoituksella, Peltonen jatkaa.