Kuutisen tuntia kaikkineen kesti viikko sitten heinjokelaisten syystapaaminen Karkkilassa.
Jumalanpalvelus, lounas ja monipuolinen juhla kahvituksineen Pohjanpirtillä muodostivat juhlallisen päivän, josta selkeästi jäi monta hienoa ja herkkää muistoa.
Heinjoki-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Ilkka Sintonen kertoi Evakkonäyttelyn ”sähköistymisestä”.
Kolme vuosikymmentä Vihdin kirkonkylässä esillä olleen näyttelyn esineistö ja kuvattu ja dokumentoitu.
Reki on palautettu alkuperäiselle omistajasuvulle ja kaikki muu materiaali kaikkiaan 174 esineen näyttelystä on nyt tallessa museovarastossa Karkkilassa.
Vihdin vanhaan kunnantaloon avataan museolle uudet tilat lähitulevaisuudessa. Sinne Heinjoki-Säätiö saa käyttöönsä nurkkauksen. Evakkonäyttely on näin ollen tulossa esille verkkosivuille, jonne parhaillaan myös rakennetaan tietoutta 13 erillisen teeman alle.
– Viimeiset puoli vuotta on kerätty teksti- ja kuva-aineistoa, Ilkka Sintonen kertoi.
Kannustan olemaan ylpeä; ilman tarinoita karjalaisuus häviää.
Hannu Bogdanoff
Samalla hän vinkkasi penkomaan vanhoja valokuvia – jos löytyisi vaikkapa Heinjoen alueen kouluista hyviä valokuvia.
– Nämä tapaamiset ovat erittäin tärkeätä perinnetyötä, tähdensi Ilkka Sintonen.
Juhlatilassa oli mahdollisuus merkitä suurelle kartalle kotipaikan sijainti Heinjoen alueella. Merkintöjä tulikin runsaasti ja niitä esitteli Terhi Koivisto Hollolasta.
Juhlassa puhunut Karkkilan kirkkoherra Hannu Bogdanoff luotasi evakkokarjalaisuutta muun muassa isien maiden tärkeydellä ihmisen identiteettiin.
– Heinjokelaiset tuntevat olevansa samaa porukkaa, olivatpa he missä tahansa.
Bogdanoff tähdensi, että kulttuurisen perinnön tulee siirtyä sukupolvesta toiseen – siksikin on tärkeätä tavata näin ja muistella. Muuten identiteetti lientyy.
– Vanhoja tarinoita kannattaa jakaa. Kannustan olemaan ylpeä; ilman tarinoita karjalaisuus häviää. Tämä työ säilyttää yhteyden Koti-Suomen ja menetetyn Karjalan välillä, Hannu Bogdanoff tiivisti.
Juhlassa esitelmän piti hollolalainen historian harrastaja Kyösti Toivonen kertomalla sukunsa vaiheista ja yhteyksistä Heinjokeen.
Kohahduttavin osa esitelmässä oli Toivosen kertomus viipurilaisen osakunnan matkasta Heinjoelle ja Viipuriin keväällä 1961.
Toivonen ja monet muut matkalla olleet olivat saaneet ajatuksen siirtää Viipurin linna kivi kerrallaan Suomeen.
Muistoja Heinjoelta ja erityisesti evakkotaipaleilta esitti karkkilalainen Vilma Sefiani. Ensimmäinen evakkotaival oli alkanut mummon kanssa härkävaunussa. Erinäisten vaiheiden jälkeen koitti paluu Karjalaan.
– Ja taas piti lähteä pois. Lopulta perheemme asettui Hajakkaan Karkkilaan.
Airi Stigell luki äitinsä Anjan haastattelun Heinjoesta ja evakkotaipaleesta. Sen oli Airin tytär Laura aikoinaan haastattelun pohjalta kirjoittanut kouluaineeksi.