Hävikkiä ehkäistään nykyaikaisilla tilausjärjestelmillä, alennuksilla ja lahjoittamalla jäljelle jäänyt ruoka ruoka-apuun jaettavaksi.
Kotitalouksien ruokahävikkiä syntyy Suomessa noin 25 kiloa ja elintarvikejätettä yhteensä 50–60 kiloa henkeä kohden vuodessa, kertoo Luonnonvarakeskuksen ruokahävikin lajittelututkimus. Kauppojen osuus syntyvästä ruokahävikistä on noin 16 prosenttia. Kauppojen ruokahävikki on noin 10 kiloa suomalaista kohti.
Nummelan Prismassa ruokahävikkiä ehkäistään kaikin mahdollisin tavoin.
– Ruokahävikkiä tulee kuitenkin väkisin, koska pyrimme pitämään saatavuuden korkealla. Mitä lyhyempi päiväys tuotteessa on, sitä herkempi se on hävikille. Pitkillä päiväyksillä varustetuista tuotteista tulee melko vähän hävikkiä.
– Osa Nummelan Prisman hävikkiruoista menee ruoka-apua jakavalle ViaDialle. Hävikkituotteita on mennyt myös Ukrainan pakolaisille. Nämä ovat esimerkiksi tuotteita, joissa paketti on ruttaantunut, mutta ne ovat muuten myyntikelpoisia, kertoo Prismajohtaja Risto-Matti Peltonen.
Tärkeintä on, että ruoka menee muualle kuin roskiin.
Kauppias Antti-Jussi Kivi
– Nykyaikaiset tilausjärjestelmät ehkäisevät hävikin syntymistä. Järjestelmät osaavat työnsä erittäin hyvin. Näitä järjestelmiä valvoo työntekijämme ja tästä syntyy erinomainen yhdistelmä hävikin ehkäisemiseksi. Kun hävikin suhteuttaa hypermarketin myyntiin, niin määrät ovat hyvin pieniä. Määrä ei ainakaan toistaiseksi ole muuttunut esimerkiksi inflaation myötä.
– Meillä tuotteet hinnoitellaan viimeisen käyttöpäivän lähestyessä 30 prosentin alennuksella ja valikoimista poistuvat tuotteet myydään 50 prosentin alennuksella. Iltayhdeksästä eteenpäin aletuotteista saa 30 prosentin alennuksen lisäksi 30 prosentin lisäalennuksen. Nämä tuotteet eivät ehdi kauan hyllyssä lojua.
K-Supermarket Vihdin kauppias Ville Kestilä toteaa hävikkiruoan olevan monipiippuinen juttu:
– Tärkeää olisi, että kaikissa portaissa, tuottajasta valmistajan kautta kauppaan ja siitä asiakkaalle, sitouduttaisiin vähentämään hävikkiä. Tämä vaatisi yhteiskunnallista dialogia ja kenties lain määräysten helpottamista, jotta asiassa onnistuttaisiin niin, että ruokaa ei tuoteta enempää kuin mitä tarvitaan. Tämä tarkoittaa, että kilpailutekijänä tingittäisiin ylimitoitetuista valikoimista. Tuottajaketjun toiminnassa vain pitkälle viety yhteistyö auttaa karsimaan hävikkiä.
– Myymme viimeisen päivän tuotteita edullisemmin ja lahjoitamme jäljelle jääneet tuotteet hyväntekeväisyyteen yleensä päiväyksen umpeuduttua. Kauppa on myös rekisteröitynyt eläinrehun tuottajaksi. Vastaanottavia tahoja ovat myös joskus metsästysseurat, jotka ruokkivat peuroja talvisin. Biojätteeseen kaupasta menee vähän ruokaa.
K-Citymarket Nummelan kauppias Antti-Jussi Kivi toteaa, että kaupassa syntyy aina hävikkiä:
– Pyrimme minimoimaan hävikin määrän, sillä hävikkiruoka kuormittaa ympäristöä. Tuotteet, joissa päiväys on lähestymässä punalaputetaan ja myydään 30 prosentin alennuksella. Leipä on suurin tuoteryhmä, jossa syntyy hävikkiä.
– Ruoka, joka jää yli, menee paikalliselle ruoka-apua jakavalle järjestölle. Meille on merkityksellistä se, että ruoka-avun tuotteet menevät paikallisten ihmisten hyväksi. Ruoka, jota ei voida käyttää menee biojätteeseen, josta tehdään biopolttoainetta. Tärkeintä on, että ruoka menee muualle kuin roskiin.
– Evira on ohjeistanut tuotteiden käsittelyn tarkasti. Jos viimeinen käyttöpäivä on ylittynyt, ruokaa ei saa jakaa tuoreena ruoka-apuun, vaan se tulee pakastaa edellisenä iltana.