Vihreiden muutosesitys kunnan metsien hoidosta meni läpi yksimielisesti. Budjettikokouksessa yksimielisyyttä ilmassa, hieman kritiikkiäkin.
Harvinaisen kompakti budjettikokous, totesi Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen (kesk.) maanantai-iltana Vihdin lukion auditoriossa, kun valtuuston kokous oli päättynyt.
Vihdin kunnan budjetti vuodelle 2023 oli ilmeisen hyvin valmisteltu, koska kunnanvaltuusto käsitteli sen tunnissa. Puheenvuoroja käytettiin kahdeksan. Muutosesityksiä tehtiin kaksi: vihreiden esitys kunnan metsien hoidosta meni läpi yksimielisesti, perussuomalaisten esitys kiintiöpakolaisten vastaanottamisen lopettamisesta kaatui äänestyksessä.
Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa Olli Pekka Hatanpää esitti sd-ryhmän kannattamana, että Vihdin kunta pidättäytyy metsiensä hakkuista, kunnes uusi metsänhoitosuunnitelma valmistuu.
– Talousarviossa kunnallistekniikan kohdalla on esitetty hyvät uudet tavoitteet metsien kestävästä hoidosta, mutta niitä ei heti kuitenkaan aiota toteuttaa, vaan vanhentunutta metsänhoitoyhdistyksen vuoteen 2024 ulottuvaksi laatimaa suunnitelmaa ollaan noudattamassa.
Hatanpää esitti uuden metsänhoitosuunnitelman laatimista jo vuoden 2023 aikana, jolloin "pidättäydytään muista kuin pakollisista tuholaisten tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen vaatimista tai jo sitovasti sovittujen alojen hakkuista".
Esitykseen liittyi samalla se, että kunnan metsänmyyntituloista vähennetään 120 000 euroa
– Summa pienentää kunnan ylijäämää, mutta ei kunnan omaisuuksien arvoa, sanoi Hatanpää.
Kunnanvaltuusto hyväksyi vihreiden esitykset yksimielisesti.
Perussuomalaiset äänestytti valtuustoa samalla esityksellä kuin aiemmin kunnanhallitustakin. Ryhmäpuheenvuorossa Veli-Matti Laitinen esitti, että lähivuosien taloushaasteiden takia Vihdin kunnan ja Uudenmaan Ely-keskuksen sopimus kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta lakkautetaan vuonna 2023. Nimenhuutoäänestyksessä esitys kaatui ääniin 35–8. Laitisen esitystä kannattivat vain perussuomalaisten ryhmä ja ryhmä Tiina Haapala.
Vihdin kunnan talousarvion 2023 rakenne on täysin erilainen kuin tähän asti. Ylijäämää on tulossa noin 9,4 miljoonaa euroa.
Laitinen sai valtuuston nauramaan kritisoidessaan "kaikenlaisten koordinaattorien" tarvetta kuntatasolla, syynä valtion lakimuutokset.
– Tosin pakolaiskoordinaattorin tarpeen olemme itse luoneet.
– Ehkä jatkossa on tarvetta palkata koordinaattoreille oma koordinaattori, koordinoimaan koordinaattorien tekemisiä.
Yksimielisyys ja rakentava, aiempaa parempi keskusteluyhteys talousarvion laadinnassa valtuustoryhmien ja koalitioiden – oikeisto-keskustan ja vasemmisto-vihreiden – välillä tulivat esille muun muassa kokoomuksen ja rkp:n, sosialidemokraattien, keskustan ja vihreiden ryhmäpuheenvuoroissa.
Markku Pietilä (kok.) varoitteli kunnan lainakannan kasvun korkokustannuksista:
– Mikäli väestön ja verotulojen kasvua ei tapahdu, on yhtälö kestämätön.
Anu Rajajärvi (sd.) tervehti ilolla kunnan henkilöstön pito- ja vetovoimaohjelmaa, johon varataan 250 000 euroa. Hän muistutti, että kunnan ohut organisaatio on haavoittuvainen
Mikko Lasanen (kesk.) piti ensi vuoden vakanssilisäyksiä, esimerkiksi kauan kaivattua lukion virka-apulaisrehtoria, perusteltuina. Hän oli tyytyväinen myös pienestä lisäyksestä yksityistieavustuksiin.
Ida Välimaa (vihr.) näki, että kunnan investointitasoa tulisi painaa hieman alas, vaikkakin investoinnit ovat elinvoiman ehto.
Hyvinvointilautakunnan näkökulmasta kunnan budjettia tutkaili Tiina Noro (kok.), lautakunnan puheenjohtaja.
Hän kaipasi konkreettista arvostusta kulttuurille kuntalaisten hyvinvointitekijänä. Nyt karsiutunut uusi kulttuuriohjaajan vakanssi tulisi saada läpi vuodan päästä.
Noro ihmetteli kunnanhallituksen aktiivisuutta toistuvasti jättää puumerkkinsä henkilöstöasioihin.
– Tällä kertaa niin, että kunnanjohtajan esityksen vastaisesti hyvinvointikoordinaattorin tehtävä muutettiin määräaikaiseksi. Saadaanko vuoden määräaikaiseen tehtävään edes hyviä hakijoita, kun vastaavia tehtäviä on tarjolla joka puolella, paremmin ehdoin?
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa Hanna Nevantausta kaipasi talouspolitiikan positiivisempaa sanoittamista niin kunnan kuin valtionkin tasolle.
– Me kaikki emme ajattele talouspolitiikkaa uusliberalistisesti. Se ei tarkoita, että emme ymmärrä talouspolitiikkaa.
Vihdin kunnan talousarvion 2023 rakenne on täysin erilainen kuin tähän asti, koska entisiä ydinpalveluja siirtyy hyvinvointialueen hoidettaviksi. Toimintakulut putoavat lähes sadalla miljoonalla eurolla 85 miljoonaan.
Valtionosuudet putoavat, mutta verotuloja Vihti saa ensi vuonna mukavasti: yhteensä noin 71 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroa lähes 60 miljoonaa.
Vihdin vuosikate ensi vuonna on erittäin hyvä 23 miljoonaa. On syytä ollakin, koska investointitahti on kova: noin 31 miljoonaa euroa. Lainakanta nousee nykyisestä noin 100 miljoonan tasosta 130 miljoonaan euroon vuoden 2025 lopussa.
Ylijäämää on ensi vuonna tulossa Vihdin kunnalle noin 9,4 miljoonaa euroa.