25 vuoden kokemus hevosalalta auttoi ennakoimaan ylläpidon kustannusnousua: " Myimme kolme hevosta pois heti keväällä pian sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sodan".
Ratsastuskoulut ovat eläneet viimeiset kaksi vuotta erikoisolosuhteissa koronarajoitusten vuoksi. Rajoitusten vuoksi ryhmäkoot pidettiin normaalia pienempinä, mutta ratsastuksesta kiinnostuneita oli enemmän, sillä ratsastaminen oli likimain ainoa liikuntamuoto, jota oli mahdollisuus edelleen harrastaa pandemian aikana.
Ratsastuskoulut ovat nyt uusien haasteiden edessä, kun Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi ja laukkaava inflaatio ovat nostaneet hevosten ylläpidon kustannuksia. Osa ratsastuskouluista on joutunut lopettamaan toimintansa. Kustannusten nousu kurittaa etenkin ratsastuskouluja, joilla on paljon lainapääomaa ja joiden toiminta ei ole vielä vakiintunut.
Vihdin Ratsutalli Oy on toiminut Tervalammella 25 vuotta. Tallilla on 26 hevosta, joista kolme on kilparatsuja ja muut ovat ratsastustuntikäytössä.
Ratsastuskoulussa käy noin 250 oppilasta viikossa. Tallilla on useita opettajia, joista yksi on palkkasuhteessa talliin. Muut opettajat pitävät tunteja toiminimellä.
Kustannusten nousu näkyy tallilla, mutta pitkä kokemus on opettanut reagoimaan ajoissa muuttuviin olosuhteisiin.
– Kustannusten nousu näkyy kaikissa hevosalan yrityksissä. Asiakkaiden sitoutuminen harrastukseen ei ole samalla tasolla kuin aikaisemmin, jolloin tunteja varattiin puoleksi vuodeksi eteenpäin. Energiakriisi ja inflaatio vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen, toteaa yrittäjä Marika Lahtinen.
Lahtinen arvioi Vihdin Ratsutallin liikevaihdon olevan hieman pienempi kuin edellisvuonna, vaikka ennakoivia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi on tehty. Tallilla muun muassa nostettiin tuntien hintaa ja myytiin hevosia.
– Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan teimme heti keväällä päätöksen, että pienennämme liiketoimintaa. Myimme keväällä kolme hevosta pois. Yleensä meillä on ollut kasvamassa hevosia, jotka jonain päivänä ovat riittävän hyvin koulutettuja ratsastustunneille. Nyt ei ole mitään ylimääräistä.
Ratsastuskoulussa Lahtisen perhe tekee itse kaiken tuottamattoman työn kulukurin pitämiseksi. Paljon on sellaistakin missä ei voi säästää.
– Hevosten ruoka, kengitys ja hoitokulut ovat sellaisia, joista ei voi karsia. Lainapääomamme on onneksi pieni, joten korkojen nousu ei vaikuta meidän elämäämme.
Isäntänä tallilla on Marika Lahtisen mies Johannes Lahtinen. Tytär Venla keskittyy kilpailemaan kouluratsastuksessa.
Hän sai vastikään Tahkolla SM-pronssia poniluokassa. Tämä oli viimeinen ponivuosi 16 vuotta täyttäneellä ratsastajalla.
– Kisan jälkeen veimme ponin astutukseen ja nyt odotamme perheenlisäystä, Marika Lahtinen iloitsee.
Nyt jo taakse jääneiden koronarajoitusten vaikutukset näkyvät yhä ratsastuskoulujen arjessa:
– Kun ryhmäkokoja piti pienentää, uusi aloittelevia oppilaita otettiin vähemmän. Tämä näkyy pienempänä oppilaiden määränä nyt. Korona-aikana perheet eivät matkustelleet. Nyt rahaa käytetään matkustamiseen. Tämä on pois harrastuksista.