Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Historioitsija: "Lohja ja Vihti, haudatkaa jo menneisyyden haamut – ilman yhteistyötä ei pärjätä"

Tutkija Torsti Salonen tietää historialliset perusteet Vihdin ja Lohjan väliselle epäluuloisuudelle. "Kyllä Lohja on varsinkin 1950–60-luvuilla törkeästi kohdellut Vihtiä."

Vihdin ja Lohjan yhteys on aina toiminut henkilötasolla, mutta päättäjien välillä on kipunoinut, sanoo lohjalainen tutkija, historioitsija Torsti Salonen. Hän on perehtynyt Lohjan ja Vihdin suhteeseen historian valossa.

Vuonna 2023, siis ihan pian aloittaa kymmenen kunnan yhteinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Mitä uusi kuvio vaikuttaa Vihdin ja Lohjan suhteisiin?

– Olen pohtinut tätä – historioitsijalta aina kysytään tulevaisuuden asioita.

– Lohjan ja Vihdin pitäisi haudata menneisyyden haamuja ja enemmän puhaltaa yhteen hiileen. Aiemmin useimmissa tapauksissa ei ole löydetty yhteistä säveltä, mistä kumpikaan ei ole hyötynyt. Pelkään, että sama asia toistuu hyvinvointialueella. Espoo on hallitseva, ja jos kumpikin pelaa Espoon kanssa omaa peliä, kumpikin häviää. Jos Vihti ja Lohja toimivat yhdessä, se voisi hyödyttää molempia, pohtii Salonen.

– Espoolaisten päättäjien asema on tavattoman vahva Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Ilman yhteistyötä Lohja ja Vihti eivät pärjää. Esimerkiksi läntisen Uudenmaan ruotsinkieliset kyllä osaavat hoitaa etunsa.

Mediatilanteen Salonen näkee Vihtiä ja Lohjaa yhdistävänä tekijänä. Vihdillä ei enää ole omaa tilattavaa uutislehteä, kun Luoteis-Uusimaa loppuu marraskuun päättyessä. Entinen Luoteis-Uusimaan toimitus alkaa tehdä vihtiläiset uutiset aluelehti Länsi-Uusimaahan. Kaupunkilehti Vihdin Uutiset jatkuu, mutta ei ole uutislehti.

– Ympyrä sulkeutuu. Luoteis-Uusimaa syntyi 1952, kun Vihti rakensi omaa Luoteis-Uudenmaan "maakuntaa": Vihti, Karkkila ja silloinen Pusula. Lutari tuli Länskärin kilpailijaksi.

– Nyt Länskäristä voisi tulla alueellisesti yhdistävä voima, jollaiseksi se perustettiin 1915.

Lohjalla hermostuttiin Ideaparkista.

Salonen on aina ollut kiinnostunut Länsi-Uudestamaasta alueellisesti. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliito tilasi häneltä alueen historian, ja 1985 julkaistiin vajaan sadan sivun laajuinen Länsi-Uusimaa rautakaudelta tiekoneaikaan, josta otettiin toinenkin painos. Salonen otti mukaan Vihdin, vaikka se kuului Helsingin seutukaavaliittoon.

Tälle pohjalle Salonen on muokannut kiintoisan ja silmiä avaavan luennon Lohjan ja Vihdin suhde historiassa – yhteistyötä vai kilpailua? Viimeksi hän piti sen Nummelassa lokakuun lopussa Vihdin Nummelan kylähistoria ry:n luentosarjassa.

– Olen täysin puolueeton, katson tutkijan silmin. En ole syntyperäinen lohjalainen, ja minut on Vihdissä otettu ystävällisesti vastaan. Olen saanut Vihti-Seurassakin puhua kuulemma ensimmäisenä lohjalaisena, mistä olin kovin otettu!

Kyllä Lohja on varsinkin 1950–60-luvuilla törkeästi kohdellut Vihtiä, sanoo Salonen.

Esimerkiksi Kanneljärven kansanopisto evakuoitiin Karjalasta Vihtiin 1940, mutta se houkuteltiin Lohjan kuntaan. B-mielisairaalan paikaksi haviteltiin Vihtiä, mutta Lohjalle se valmistui 1959. Lohja ja naapurikunnat perustivat aluesairaalan, mutta Vihti jättäytyi pois ja liittyi vasta 1963. Ammattikouluyhteistyössäkin Vihti joutui antamaan periksi Lohjalle

Vihdin kuntapolitiikan iso tekijä, ministeri Veikko Helle ja pitkäaikainen kunnansihteeri Reino Talonen joutuivat pettymään useamman kerran. Vihdissä vahvistui henki: voiko Lohjaan luottaa?

Vihtiläisiä katkeroitti länsiuusmaalaisten kuntien yhteisten laitosten sijoittaminen Lohjalle.

– Vihtiläisten päättäjien keskuudessa vahvistui kaksi suuntausta, länsiuusmaalainen ja pääkaupunkiseutulainen, toteaa Salonen.

Vihti alkoikin suuntautua pääkaupunkiseutuun 1960-luvun alussa – puhelinliikennekin alkoi hoitua Helsingin Puhelinyhdistyksen kautta. Verkkoryhmäraja vaikutti suotuisasti yritysten sijoittumiseen Vihtiin.

Lohjalla taas nähtiin tuohon aikaan kauppalan ja kunnan yhteistyö maakunnallista tärkeämpänä. Lohjan kunta ja Lohjan kaupunki yhdistyivät kuitenkin vasta 1997. Sittemmin Lohja on kasvanut Sammatin, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kuntaliitoksilla.

Nummela alkoi kasvaa voimakkaasti 1970-luvulla.

– Siinä vaiheessa Lohjalla hermostuttiin. Tuli pelko jäämisestä Nummelan varjoon, ”taakse”, mikä on jatkunut siitä saakka, tulkitsee Salonen.

Lohjan suhtautuminen Vihdin kunnan Ideapark-hankkeeseen vuosina 2008–11 heijasti tätä näkemystä.

– Lohjalla oltiin todella huolissaan, että Vihdin Huhmarin Ideapark vie asiakkaat lohjalaisilta kaupoilta. Lohja ei ollut näkyvästi Vihdin kunnan hanketta torpedoimassa, mutta käytti vaikutusvaltaansa.

Hiiden Opistoa Salonen pitää merkittävimpänä Lohjan ja Vihdin yhteistyön hedelmänä.

– Se on seuraus lyhyestä kuherruskuukaudesta 2000-luvun alussa. Vesihuoltoverkostot yhdistettiin, mutta muu yhteistyö jäi vähiin. Vihti liittyi Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-yhteistyöhön vuonna 2010.

Henkilökemiat eivät ole aina toimineet Vihdin ja Lohjan vaikuttajien välillä. Kuulopuheiden mukaan – tämä ei ole Salosen luennossa – Lohjan kaupunginjohtajana 2002–08 toiminut Elina Lehto-Häggroth ja Vihdin kunnanjohtajana 2005–08 toiminut "Puuha-Pete" Petri Härkönen eivät oikein tulleet toimeen keskenään.

1507

Vihdin seurakunta itsenäistyi Lohjan emäseurakunnasta. Vihti on 515-vuotias, Lohja ensi vuonna 700-vuotias.