Minä lapsena -sarjassa tutut vihtiläiset muistelevat lapsuuttaan. Vuorossa on musiikkikoulu Väkkärällän yrittäjä Mirkku Toukonen.
Synnyin 1976 Järvenpäässä, josta muutimme Vihtiin ollessani 2-vuotias. Vanhempani olivat suunnitelleet muuttoa Australiaan, äitini entiseen kotimaahan, mutta sitten he ihastuivat taloon Vihdissä ja jäimme Suomeen. Perheeseen kuuluivat lisäkseni isä, äiti ja kaksi siskoa sekä saksanpaimenkoira Opri ja kissa Miuku. Kävin ala- ja yläkoulun Vihdin kirkonkylässä, Niuhalan ala-asteella ja Vihdin yhteiskoulussa. Lapsena olin pieni, mutta pippurinen. En ole siitä paljon muuttunut vanhempanakaan. Ala-asteella mottasin kerran poikaa, joka kiusasi ystävääni.
Harrastin paljon. Voimistelua 10 vuotta lapsuudestani. Voimistelun rinnalle tuli kilpatanssi ja jouduin jättämään voimistelun, kun molemmille harrastuksille ei riittänyt aikaa. Kävin myös soittotunneilla. Kuljin polkupyörällä kodin, harrastusten ja nuorisotila Oharin väliä. 11-vuotiaana halusin lähteä kesäksi Australiaan sukulaisteni luokse. Kerroin asiasta vanhemmilleni ja he lähettivät minut kesäksi Australiaan. Niin lensin itsekseni, muovinen, yksin lentävän lapsen lappu kaulassani.
Pienenä tykkäsin legoista. Seurasin tv:stä Vuoristosairaala - nimistä sarjaa ja rakentelin legoista vuoristokyliä ja sairaalarakennuksia sekä tein omia tarinoita. Koulussa rakastin aineenkirjoitusta. Oli mukava keksiä tarinoita ja juttuvihkot täyttyivät vauhdilla.
14-vuotiaana sain ensimmäisen työpaikan Saarisen kaupasta Vihdin kirkonkylästä. Jaoin kaupan mainoslehtisiä ympäri Vihtiä, polkupyörällä tietenkin. Olen ollut toimelias ja kokeillut monenmoista. Olen saanut kokeilla siipieni kantavuutta ja olen oppinut, että aina kannattaa yrittää, vaikka ei onnistuisikaan juuri niin kuin oli alunperin ajatellut.