Karoliina Kempas on aina pitänyt joulusta. Joulu merkitsee 19-vuotiaalle nuorelle nummelalaiselle rauhoittumista, läheisten kanssa ajan viettämistä ja hyvää ruokaa.
– Joulu näkyy jo monella tapaa. Olen kuunnellut Jouluradiota ja viime viikolla laittelin jo koristeitakin, Kempas hymyilee.
Kempas kirjoitti ylioppilaaksi keväällä ja viettää nyt välivuottaan työskentelemällä vihtiläisessä Myrskylänmäen päiväkodissa. Joulua on tietenkin tehty myös päiväkodin lapsille.
– Lapset odottavat joulua jo paljon. Olemme koristelleet ruokalan ja meillä on siellä seppeleitä, tekokynttilöitä ja tänään juuri laitettiin tonttuja, Kempas kertoo ja toteaa, että lasten kautta joulumieli nousee entisestään.
Syksyn ja alkutalven pimeä arki tuntuu mukavammalta, kun voi ajatella joulua.
– Olen yleensä ajoissa liikkeellä ja ajattelen, että marraskuun alussa saa jo koristella, Kempas naurahtaa ja kertoo harmitelleensa myös joulun kaupallisuutta.
– Joulu on minulle pyhä ja parasta siinä on hiljaisuus ja se, että voi käpertyä glögin kanssa viltin alle. Sellainen saa ajatukset muualle, pois hektisestä arjesta.
Kempas kertoo viettävänsä jouluaaton sisarustensa, vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa. Aattoaamu alkaa riisipuurolla ja sen jälkeen on perinteisten joulupiirrettyjen vuoro.
– Olemme yleensä käyneet kirkossa, mutta nyt mummi ei enää jaksa, Kempas toteaa ja kertoo jouluevankeliumin kuuluvan kuitenkin edelleen perinteisiin.
Yleensä sen lukee Kempas itse, ja se on nuorelle joulufanille tärkeä osa aaton kulkua. Evankeliumista oppii hyvin joulun tarinan ja sen, mikä on joulun ”ydin”.
– Sen, että kyse ei ole kaupallisuudesta, Kempas pohtii ja nyökkää sitten: perinteet ovat tärkeitä. Myös jouluaterialla, johon kuuluvat ne perinteiset laatikot, kinkku ja tietenkin rosolli.
– Saatetaan meillä laulaakin, Kempas nauraa.
Kempas kertoo laulaneensa monta vuotta kirkon tyttökuoro Piritoissa ja niiltä ajoilta Joulun tunnelma -joululaulu on edelleen se mieluisin joululaulu. Laulu, joka tuo sen aidoimman jouluisen tunteen.
Kempas kertoo hankkivansa mielellään myös lahjoja - ainakin sukulaisille, poikaystävälle ja läheisille ystäville. Lahjojen Kempas haluaa olevan henkilökohtaisia ja lahjan saajalle merkityksellisiä.
– Ei mitään väkisin ostamista, Kempas täsmentää.
Lahjojen kauniisti paketoiminen ja käsintehdyt kortit kuuluvat asiaan.
Jouluhulluksi itseään tituleeraava Kempas kertoo perineensä jouluhulluuden varmasti äidiltään.
– Lahjojen paketoinnin tärkeyden, perinteiden arvostamisen ja piparileivonnan ainakin, Kempas luettelee ja kertoo perheen keräilevän piparimuotteja.
Niitä on hankittu ulkomaita myöten, ja valikoimista löytyy mm. Edinburghin linna ja nuottiavain.
Myös Pyhän Lucian muistoksi 13. joulukuuta vietettävä Lucian päivä on tärkeä.
– Se ehkä mielletään enemmän suomenruotsalaiseen jouluperinteeseen, mutta minulle se on tärkeä. Olen ollut Lucia myös itse, Kempas sanoo ja pohtii vielä:
– Jouluna kuuluu olla läheistensä kanssa. On tosi kurjaa, jos joku on yksin, Kempas harmittelee ja miettii jo ratkaisuja asiaan.
– Jos kuulee jostain yksinäisestä, voisi ehkä yrittää ottaa selville löytyisikö jostain tuttu tai tutun tuttu ja ottaa yhteyttä. Jos yksinäinen on avoin idealle, niin aina voi kutsua kylään tai tarjota joulun tunnelmaa muuten.