Influenssaan auttaa lääkitys – noin 200 eri flunssavirukseen lepo ja runsas nesteiden nauttiminen.
Päätä särkee, kurkku on karhea, yskittää ja muutenkin on kaikin puolin kurja olo... Tuntuu flunssalta, mutta voi olla myös koronaa. Jos on, niin onko sillä väliä? Pitääkö se tietää, kun kansa on rokotettu koronavirusta vastaan jo moneen kertaan?
– Tavallisen perusterveen ihmisen ei ole tarvetta itsensä kannalta tietää, mikä virus on taudin aiheuttanut, ylilääkäri ja linjajohtaja Asko Järvinen HUSin tulehduskeskuksesta vastaa.
Toki sen voi yhä selvittää, sillä apteekit ja kaupat myyvät yhä koronan kotitestejä, joskaan eivät samassa määrin kuin aikaisemmin.
– Vuosi sitten testejä myytiin jopa tuhat viikossa, nyt 50-100, Järvenpsään Sointu Apteekin proviisori Juuso Paloranta kertoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) muistuttaa kuitenkin nettisivuillaan, että mikään testi ei ole sataprosenttisen varma, vaan siitä voi saada väärän negatiivisen tai väärän positiivisen tuloksen.
Vaikka viruksen selvittäminen oman itsen kannalta ei ole tarpeellista, niin lähipiirin näkökulmasta se voi olla. On muutamia tilanteita, jolloin on perusteltua tietää, onko kysymyksessä korona- vai jokin muu virus.
– Merkitystä tiedolla on silloin, kun sairastuneeseen kontaktissa olleilla on vaikean taudin riskitekijöitä, Järvinen tarkentaa, mutta lisää, että vaikean taudin riskitekijöitä on nykyään enää harvalla. Sen estävät rokotukset.
Korona voi olla jopa oireeton.
Myös silloin viruksen tunnistaminen on tärkeää, kun sairastunut on tekemisissä immuunipuutteisen henkilön kanssa. Immuunijärjestelmää voivat heikentää elinsiirto, parhaillaan hoidettava syöpätauti tai hyvin korkea ikä.
– Lisäksi koronaan sairastuneen on edelleen syytä pysyä hieman pidempään työpaikalta poissa, Järvinen sanoo. Suositeltu aika on viisi vuorokautta.
Järvisen mukaan eri hengitystievirusten aiheuttamat oireet ovat hyvin samankaltaisia niin, ettei lääkärikään pysty pelkkien oireiden perusteella päättelemään, mistä viruksesta on kysymys.
– Eri viruksia kiertää nyt paljon, joten senkään perusteella ei taudinaiheuttajan arvaaminen omalla kohdalla onnistu. Flunssaa eli nuhakuumetta aiheuttaa yli 200 virusta.
Koronaviruksen oireet voivat vaihdella hyvin paljon, laidasta laitaan.
– On jopa täysin oireettomia ja alkavalta flunssalta tuntuvia, hyvin vähäoireisia tartuntoja.
Yksi hengitystieviruksista on kuitenkin sellainen, jonka voi aavistaa, jos oireet ovat selvät. Se on influenssa. Tyypillisimmässä tapauksessa influenssa alkaa rajusti korkealla kuumeella ja lihassäryllä, kun taas nuhaa on harvoin.
Influenssa on mahdollista nujertaa lääkityksellä, kunhan lääkitys aloitetaan mahdollisimman varhain.
– Mielellään samana päivänä oireiden ilmaannuttua tai viimeistään kahden vuorokauden kuluessa niiden alkamisesta, sillä myöhemmin aloitettuna lääkitys ei ole enää tehokas. Lääkityksen hinta on noin 35 euroa ja se vaatii lääkärin reseptin.
Lääkitystä Järvinen suosittelee perussairaille ja keuhkosairauksia – esimerkiksi lääkitystä vaativaa astmaa tai keuhkoahtaumatautia poteville – sekä henkilöille, jotka haluavat lyhentää taudin oireita.
Muihin viruksiin lääkkeet eivät tehoa. Hoitokeinot ovat samat kuin ovat olleet jo iät ja ajat.
– Lepo ja riittävä runsas nesteen nauttiminen etenkin kuumeisessa taudissa ovat hoidon kulmakivi.
Oireita voi lieventää nuhatipoilla ja yskälääkkeillä; paitsi lapsille ei yskänlääkkeitä suositella. Myös sinkin imeskelystä ja suusuihkeista saattaa olla apua, kunhan niiden käyttö aloitetaan heti ensimetreillä. Niin ikään C-vitamiinista on osin samantyyppistä tietoa.
– Selkeitä hokkuspokkuskonsteja ei taudin keston merkittävään lyhentämiseen ole – jos olisi, niistä kyllä tiedettäisiin yleisesti.