Joulu on perinteisesti suvun ja perheiden kokoontumisen yhteinen juhla. Mutta miltä tuntuu jouluun valmistautuminen heistä, jotka syystä tai toisesta viettävät joulua yksin? Tätä kysyi Vihdin Uutiset pari viikkoa sitten verkkokyselyssä.
Kyselyyn tuli 38 vastausta. Vastanneista reilu puolet kertoi viettävänsä joulua yksin omasta halustaan.
Vastauksissa kävi ilmi, että syyt viettää joulua yksin ovat hyvin moninaiset.
– Ei ollut silloin puolisoa, en halunnut mennä sukulaisten luo.
– Olen joitain kertoja viettänyt joulun yksin ulkomailla asuessani ja jostain parisuhteesta erottuani.
– Kukaan ei pyytänyt minnekään
– Olin sairaana enkä halunnut tartuttaa perhettä.
– Minulla ei ole lapsia tai puolisoa. Vanhemmat eivät ole ikinä viettäneet joulua, koska heillä on uskonnollinen vakaumus. Ainoa siskoni on perheensä kanssa niin erilainen kun itse olen, että heidän kanssaan joulun vietto ei tule kysymykseen.
– Yksinäinen ihminen olen kaikki muutkin päivät vuodesta, niin eipä se joulu siihen nähden sen kummempi ole.
Myös avioero ja puolison kuolema nousivat esille monissa vastauksissa.
Lukuisissa vastauksissa mainittiin, että jouluna yksinäisyyden tunne korostuu. Moni kertoi, että ajatus yksinäisestä joulusta tuntuu pahalta.
– Tuntuu pahalta ja vähän nololtakin. Töissä en edes ilkeä sanoa, että vietän joulun yksin.
– Tuntui yksinäiseltä. Söin ja nukuin.
– Tuleva joulu on ensimmäinen yksinäinen ja se ahdistaa jo etukäteen. Olen kärsinyt mielenterveysongelmista pitkään ja se on ajanut minut yksinäisyyteen, niin pitkälle että olen niin sanotusti näkymätön muille ihmisille. En tiedä vielä mitä aion tehdä aattona, enkä halua oikein ajatella sitä koska se saa minut todella surulliseksi ja hengitys salpautuu surusta. Pitää varmaan yrittää ajatella sitä päivänä muiden joukossa, että sen ulkopuolisuuden tunteen kestää.
– Tuntuu tosi yksinäiselle ja surulliselle.
– Silloin olin niin työuupumuksen keskellä, että en tehnyt mitään jouluasioita. Kaksi joulua meni siten ja olin jopa helpottunut, ei ollut voimia muuhun. Vanhempi lapsi olisi jäänyt kanssani, jos olisin halunnut, mutta ei ole lapsen tehtävä laittaa omaa jouluaan syrjään vanhempansa vuoksi.
– Ensimmäinen joulu yksin meni lähinnä itkiessä. Tosin tein kaikki perinteiset jouluruoat, katoin itselleni pöydän kynttilöineen ja kukkineen. Ostin kissalle ja koiralle paketit kuusen alle. Saivat avata ne itse saunan jälkeen. Seuraavat joulut olivat jo helpompia.
–Yritän olla miettimättä asiaa ja ajatella, että pian tämä on taas ohitse. Saatan syödä jotain jouluruokia, katsella leffoja ja ulkoilla koiran kanssa. Siinä se joulu sitten menee joten kuten. Ankeaa ja ahdistavaa, ne ovat yleensä päällimmäiset tunteet, kun puhutaan joulusta. Sitä se on itselle.
– Tuntuu yksinäiseltä ja surulliselta. Vähän kateelliselta muita kohtaan, jotka viettävät perhejoulua.
Moni kyselyyn vastanneista kertoo, että joulun viettäminen yksin voi olla myös mukava asia. He kokevat, että joulunpyhinä on lupa keskittyä niihin asioihin, joista itse nauttii.
– Joululauluja olen kuunnellut jonkin verran sekä lukenut hyvää kirjaa.
– Rentouduin ja vietin vapaapäiviä.
– Nautin ja lepäsin. Ulkoilin koiran kanssa. Oli todella mukavaa.
– Olen muutoinkin aika paljon yksinään, joten touhuan erilaisten harrastusteni kanssa.
– En siis suuremmin kärsinyt yksinäisyydestä, kun en yleensäkään viihdy ihmisvilinässä.
– Kyllä sitä joulun saa yksinkin, teen ruokaa, saunon ja katson tv:tä.
Moni joulunsa yksin viettävä korostaa, että jouluna parasta on rauhallisuus ja omaehtoisuus.
– Suklaata, hyvää ruokaa, käynti heppatallilla, kävelylenkki lumisessa pakkassäässä, kissojen hoitoa, joulumusiikkia, kynttilöitä ja elokuvien katselua.
– Parasta aikaa parhaassa seurassa. Leffamaratonia ja herkkuja.
– Tuntui mahtavalta. Luin kirjaa, söin, join, saunoin.
– Kävin kirkossa ja kävelyllä ja lepäsin
– Teen samaa kuin muinakin päivinä, pitkiä lenkkejä ulkona, siivoamista, lukemista, puhelimessa juttelua ystävien ja perheen kanssa.
– Teen ihan normaaleja asioita mitä teen muulloinkin
– Katsoin telkkaria, luin, söin, ulkoilin ja tein käsitöitä.
– Kävin joulukirkossa, söin kun oli nälkä ja katsoin televisiota.
– Ihan normi-illalta tuntui. Hieman kinkkua naamariin tavan vuoksi. Ehkä naapurien kanssa lasit glögiä. Ei kummempaa arkeen verrattuna.