Liikuntapäällikkö huolissaan vihtiläisten liikkumattomuudesta: "Hälytyskellojen pitäisi viimeistään nyt soida"

Tuoreimmat Move-tulokset ovat Vihdin kannalta karua luettavaa. Move on 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen mittausjärjestelmä. Tuoreimmat mittaukset osoittavat, että vihtiläisnuorten fyysinen toimintakyky on laskenut. Mittauksen mukaan noin puolella nuorista fyysinen toimintakyky on jo nyt haittaavalla tasolla.

Vihdin kunnan liikuntapäällikkö Sari Sarpaneva sanoo, että tulosten katsominen tekee hänet surulliseksi ja vähän ahdistuneeksikin.

Hän sanoo, että hälytyskellojen pitäisi viimeistään nyt soida.

– Jos jo nuorilla toimintakyky on haittaavalla tasolla, voi vain kuvitella missä kunnossa he ovat kun pääsevät työelämään. Tästä koituu yhteiskunnalle iso lasku. Liikkumattomuus aiheuttaa esimerkiksi elintapasairauksia, Sarpaneva huokaa.

Vähäinen liikunta ei ole ongelma vain Vihdissä, vaan ongelma on valtakunnallinen. Monet tutkimukset ja mittaukset viittaavat siihen, että suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta aivan liian vähän. Tämä koskee niin lapsia, nuoria kuin aikuisia.

Sari Sarpanevat pohtii, että liikunnan vähenemiseen on monia syitä. Yhtenä syynä lienee erilaiset digilaitteet, mitkä passivoivat ihmisiä.

– Omassa lapsuudessani lähes kaikki vapaa-aika meni ulkona pihapeleissä ja leikeissä. Nyt lapset ja nuoret ovat paljon sisällä ja tuijottavat ruutua ja älylaitteita.

Myös aikuisten arjen toimeliaisuus on vähentynyt. Ongelma on jatkuva paikalla olo ja istuminen. Sarpaneva huomauttaa, että passiivinen elämäntapa ei pelkästään laske kuntoa, vaan uhkaa ihmisten toimintakykyä ja terveyttä.

Olennaista ei ole se, käytkö tunnin päivässä liikkumassa.

Sarpaneva haluaisi herätellä niin lapsia kuin aikuisia toimeliaaseen elämäntapaan.

– Olennaista ei ole se, käytkö tunnin päivässä liikkumassa. Olennaisempaa on se, mitä teet muut 23 tuntia. Ovatko päiväsi pelkkää istumista ja paikalla oloa, Sarpaneva toteaa.

Liikuntapäällikkö huomauttaa, että mitkään ulkopuoliset tahot, kuten kunnan liikuntapalvelut eivät voi ratkaista ihmisten liikkumattomuutta. Jokaiselta yksilöltä vaaditaan asennemuutosta ja omien elämäntapojen tarkkailua. Hän muistuttaa, että pienikin liike on aina parempi vaihtoehto, kuin pysyä vain paikoillaan.

Sarpaneva sanoo, että terveyden näkökulmasta ei ole pakko aloittaa jumppaharrastusta tai lähteä lenkille. Mutta jokaisen pitäisi päivän mittaa pyrkiä liikuttamaan kehoaan, olipa se vaikka kävely talon ympäri.

– Tärkeintä on, että liikkuu edes hieman ja tekee pienistä liikuntatuokioista päivittäisiä rutiineja. Talon ympäri kävely ei vaadi paljoa, mutta sen hyödyt ovat isoja. Varsinkin, jos siitä tulee rutiini ja matkaa alkaa joka päivä hieman pidentämään.

Fyysisen terveyden lisäksi liikunnalla on myös merkittäviä vaikutuksia mielen hyvinvoinnille.

– Liikunta vaikuttaa positiivisesti oppimiskykyyn, unen laatuun ja yleiseen jaksamiseen, Sarpaneva sanoo.

Liikunnan vähentyminen näkyy myös urheiluseuroissa.

– Olen monista seuroista kuullut, että koronan myötä seuratoiminnasta on vähentynyt väkeä. Vaikka koronarajoitukset ovat hellittäneet, monet eivät ole palanneet takaisin entisten harrastusten pariin.

– Esimerkiksi Vihdin kunnan liikuntapalveluiden jumpparyhmiin ei ole enää saatu samalla tavalla osallistujia kuin ennen koronaa. Mutta toisaalta uimahallin vesijumpat ovat suosittuja.

Sarpaneva pohtii, että inflaatio ja hintojen nousu on saattanut myös vaikuttaa siihen, että moni karsii harrastusmenoistaan. Hän muistuttaa, että rahan puute ei estä liikkumista.

– On olemassa paljon ilmaisia liikuntamuotoja. Esimerkiksi kuntoportaat, ulkokuntosali, pyöräily, hiihto, Sarpaneva luettelee.

Sarpanevan oma toive olisi tuoda saada lisää toiminnallisia aktiviteetteja sinne, missä ihmiset muutoinkin ovat.

– Pyrimme esimerkiksi saamaan leikkipuistoihin edes yhden aikuisille suunnatun kuntoiluvälineen. Ehkä se kannustaisi vanhempia kuntoilemaan samalla kun lapsi leikkii puistossa.

– Jos budjetti ei rajoittaisi, lisäisin Vihtiin uusia kuntoportaita, ulkokuntosaleja ja pyöräreittejä.

Kaikille liikunta ei ole mielekästä. Osa saattaa kokea liikkumisen aloittamisen jopa vastenmielisenä.

– Siitäkin huolimatta aina kannattaa liikkua. Vaikkei nauttisikaan liikunnasta, voi ajatella että nautinto tulee siitä, kun tietää miten hyvää se tekee omalle hyvinvoinnille.