Sisältöpäällikkö Anniina Makkonen uskoo, että toimittajan työn ydin säilyy samana myös tulevaisuudessa vaikka tekniikka tuo jatkuvasti uusia työkaluja.
Toimittajan työ on muuttunut tekniikan kehittymisen ja yhteiskunnan muutosten vuoksi. Silti työn ydin on pysynyt samana.
– Toimittajan työssä tärkeintä on uteliaisuus elämää ja erilaisia ilmiöitä kohtaan. Toimittajan pitää pystyä tarkastelemaan myös sellaisia asioita, jotka ovat itselle vieraita. Jopa niin, että voi ymmärtää, mikä niissä on kiinnostavaa ja innostavaa jollekin muulle. Sen sijaan, että kerrotaan vain, mitä tapahtuu, on tärkeämpää pystyä selittämään, mistä on kyse. Pitkälle pääsee oikealla asenteella, Etelä-Suomen Median sisältöpäällikkö Anniina Makkonen toteaa.
Makkosen mukaan tärkeää on myös havainnoida maailmaa niin, että tunnistaa kiinnostavat aiheet, ja asiat joihin tarttua.
– Emme voi istua toimituksessa odottamassa sähköpostia ja juttuaiheita, selata pelkkiä esityslistoja, vaan muistaa kehittää jutuiksi jo ihan arkiset keskustelut kahvipöydässä tai kummastelut ja kiittelyt somessa tai työmatkan aikana.
Sekä toimittajan työ, että työvälineet ovat muuttuneet.
– Toimittajan työ on paljon muuta kuin kirjoittaminen. Jos ajattelee kerrontatapoja ja julkaisualustoja, niin onhan se monipuolistunut jo omista opiskeluajoista. Ei ole harvinaista, että kynän sijaan kädessä on mikrofoni tai puhelin videon ottamista varten. Se, mistä sisältöjämme kulutetaankin voi olla mitä tahansa paperista puhelimeen ja kelloon. On myös toimittajan ammattitaitoa tunnistaa hyvä kerrontatapa, Makkonen sanoo.
Perustaitoja enemmän Makkonen haluaa nostaa esiin myös sosiaaliset taidot ja ihmisten kohtaamisen.
– Olemme paljon vastuussa, kun haastattelemme tavallisia ihmisiä, ja siksi se, miten heitä kohtelemme ja heitä käsittelemme on tärkeää. Toisaalta on taas tilanteita, jossa vaaditaan teflon-pintaa ja kykyä painostaakin, kun on kyse esimerkiksi julkisen vallan käyttäjistä.
Tekniikan kehitys on tuonut myös uusia haasteita toimittajan työhön.
– Teemme paljon työtämme omalla persoonallamme, mikä voi olla kuluttavaakin, ja toisinaan johtaa ikäviin ilmiöihin kuten maalittamiseen. Mitä tahansa ei tarvitse sietää, ja omat rajat on syytä tuntea, Makkonen toteaa.
Kaikkea pystytään mittaamaan yhä tarkemmin myös uutistyössä. Datasta ja analytiikasta on tullut iso osa toimitusten arkista tekemistä.
Miten se on vaikuttanut toimittajan perustyöhön, eli juttujen tekemiseen?
– Mielestäni se on vaikuttanut niin, että teemme parempia ja kiinnostavampia juttuja lukijoille. Se ei tarkoita vaan sivunäyttöjen haalimista keinolla millä hyvänsä, eikä ainakaan klikkiotsikoita, Makkonen vastaa.
Dataa hyödynnetään toimituksissa yhä enemmän.
– Jos dataan uskoo, ja tapaan uskoa, voimme oppia esimerkiksi sen, että mitä enemmän selitämme, mistä on kyse tai kerromme uutisen taustoja, syitä ja seurauksia ja mietimme näkökulmia, sitä enemmän juttuja luetaan.
Makkosen mukaan perinteisen pikauutisen arvo on pienentynyt hurjan paljon. Vaatimustaso jutuille on kasvanut, mutta se toisaalta kyllä antaa paljon myös toimittajan työlle.
– Parhaat kokemukset itselläni on ollut uutistuottajana, kun toimittaja on tullut joltakin juttukeikalta aivan innoissaan, ja kertoo, mitä kaikkea kiinnostavaa tapahtui ja haastateltava kertoi. Tuollaisilla jutuilla on tapana kiinnostaa myös lukijoita. Data näin palkitsee toimittajaa onnistumisistaan.
Niin sanotun ”perinteisen median” on oltava yhä enemmän läsnä myös sosiaalisessa mediassa.
– Meidän näkökulmastamme, emme saisi olla liian riippuvaisia sosiaalisesta mediasta tulevasta liikenteestä. Somea hallitsevat globaalit megayritykset, joiden intressit ovat, no, globaalien megayritysten, Makkonen toteaa.
– Fakta on kuitenkin se, että yleisömme on somessa, ja olemme tosi omituisia, jos emme ole osa samaa maailmaa yleisön kanssa. Perinteinen tapa on ollut jakaa linkit Facebookissa ja toivoa liikennettä ja ehkä uusia tilauksia. Tässä on ollut tukena myös markkinointi, kun yritämme yhyttää sisältömme ja oikeat yleisöt, joita sisältömme voi kiinnostaa. Tämä on tuttua joukkotiedotusta, jossa toimituksista ikään kuin jaetaan tietoa massoille. Sosiaalisessa mediassa kuitenkin voisi, ja toisinaan hyödynnetäänkin, paremmin vuorovaikutusta. Osallistutaan keskusteluihin, ja tuodaan aiheita käsittelyyn journalistisin keinoin. Kirjoitetaan siis aiheista, jotka kiinnostavat jo valmiiksi. Somessa toimittaja voi olla myös osa yhteisöä, ei sen ulkopuolinen kertoja.
Makkonen ei usko, että pelkästään somejaot ja klikit ovat tulevaisuus. Täytyy mennä pidemmälle.
– Nyt on jo mielenkiintoisia kokeiluja maailmalta, kun esimerkiksi brittiläinen The Guardian on tehnyt juttusarjoja kokonaan YouTubeen. Taustalla on ymmärrys siitä, että on ihmisiä, jotka eivät ikinä tule tilaamaan perinteiseen tapaan paperi-Guardiania tai välttämättä maksa Guardianin verkkosisällöstä. Tämä yleisö on kuitenkin tavoitettavissa somessa. Guardian teki esimerkiksi miesten maailmaan keskittyneen sarjan Modern Masculinity, joka julkaistiin YouTubessa. Tällä tavoitettiin ihmisiä, joita perinteinen Guardian ei tavoittanut. Sisällöt olivat laadukkaita, käsittelivät oikeita aiheita ja olivat helposti saatavilla. Sisällöt herättivät myös keskustelua kommenttikentässä. Katsojista tuli Guardianin ”lukijoita” tai yleisöä, vaikka julkaisualusta olikin some.
Sisältöpäällikkö uskoo, että toimittajan työn ydin säilyy tulevaisuudessakin samana.
– Uskon, että luotettavalle, faktoihin perustuvalle journalismille on tarvetta jatkossa niin kuin nytkin. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on viime vuosina ollut aika repivä ja vähintään kahtiajakautunut. Toimittaja voisi olla tilanteessa sillanrakentaja, tai vähintään tilanteen selvittäjä, joka pystyy kertomaan useasta näkökulmasta, mistä on kyse. Auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin toisiaan ja maailmaa, sen sijaan, että vain kerrotaan, mitä tapahtuu? Ehkä se muutos on jo osin tapahtunutkin, hän pohtii.
Makkosen mukaan media-ala on jatkuvassa muutoksessa.
– Teknisiä muutoksia on ollut jatkuvasti Gutenbergin painokoneesta lähtien. Kehitys on pitkälti edennyt teknologian myötä, ja tuntuu siltä, että vasta viime vuodet kehitys on tapahtunut sisällöissä. Se ainakin tulevaisuuden toimittajan on syytä muistaa, että muutoksia tulee aina. Mutta eikö tämä sellaisena olekin juuri paras ala olla töissä? Tässä on vaikea jämähtää paikalleen, Makkonen toteaa.
Uutisten viikon muut jutut löydät verkkosivuiltamme tästä.