Vihdin kunnan kulttuurituottaja Tommi Muhlin tietänee lähes jokainen vihtiläinen ainakin nimeltä. Aktiivinen kulttuuriammattilainen on monen vihtiläisen tapahtuman taustalla.
Hänen käsialaansa olivat viime vuonna muun muassa Nummela Art Night ja lapsille suunnattu kulttuuritapahtuma Lasten Lauantai. Hän näytteli myös yhtä päärooleista Vihdin Teatterin kesänäytelmässä Diivat. Ei ihme, että monissa verkostoissa pyörivä mies sijoittui vuoden lopussa järjestetyssä Vuoden vihtiläinen -äänestyksessä aivan kärkisijoille.
Tommi Muhlille kulttuuri on sydämen asia ja siitä hän haluaa puhua tässäkin haastattelussa. Vaalikevät on tulossa ja Muhli haluaa pitää ääntä kulttuurin puolesta.
Mutta palataan kulttuuripolitiikkaan tässä haastattelussa hieman myöhemmin.
Muhli täyttää maaliskuussa 40 vuotta, joten lähestyvän syntymäpäivän kunniaksi aluksi on hyvä esitellä, mikä Muhli on miehiään ja miten hän Vihtiin aikoinaan päätyi.
Haminassa syntynyt ja nuoruutensa viettänyt Muhli sanoo, että kulttuuri pelasti hänen nuoruutensa.
– Ties minne olisin päätynyt, jos en nuorena olisi päässyt mukaan nuorisoteatteritoimintaan. Sillä oli minulle tosi iso positiivinen merkitys, Muhli sanoo.
Musiikkia Muhli on harrastanut pikkupojasta lähtien. Kitaransoiton hän aloitti 6-vuotiaana. Nykyäänkin hän soittaa kavereista koostetussa Varvara-bändissä.
Haminasta Muhli lähti opiskelemaan kulttuurituottajaksi Mikkeliin. Valmistuttuaan hän aloitti työt Tampereella Playground Music Scandinavia -levy-yhtiössä, missä vierähti 12 vuotta. Viimeisimpänä nimikkeenä hänellä oli head of promotion ja työskentelyalueena Suomi ja Pohjoismaat.
Levy-yhtiössä Muhlin toimenkuvaan kuului muun muassa kykyjenetsintä. Hän kuunteli valtavasti musiikkia eri tekijöiltä, kävi keikoilla ja pohti kenestä uudesta tulokkaasta voisi tulla iso nimi.
– Mietimme yhdessä artistin, managereiden ja muiden toimijoiden kanssa, miten artistin voisi tuotteistaa. Mikä voisi olla kyseisen artistin juttu, olisiko hänen kaltaisella artistilla tilausta ja voisiko hän tehdä jopa kansainväistä uraa, Muhli kertoo.
Muhli sanoo, ettei kokenutkaan kykyjenetsijä koskaan voi olla varma, kuka artisti lopulta menestyy.
Usein kulttuuri ajatellaan vain harrasteluna.
– Menestyäkseen artistilla pitää olla joku uusi näkökulma taiteen tekemiseen. Pitää olla myös tarina kerrottavana ja todella kova palo tehdä musiikkia.
Vuonna 2009 Muhli siirtyi saman firman palvelukseen Helsinkiin. Samassa yhteydessä hän päätti muuttaa puolisonsa kanssa Nummelaan.
– Puolisoni on kotoisin Vihdistä. Olemme molemmat enemmän pikkupaikkakuntien ihmisiä. Isot kaupungit eivät ole meidän juttu. Kävin vuodesta 2009 lähtien Nummelasta käsin töissä Helsingissä.
Työ levy-yhtiössä oli koukuttavaa, mutta vähitellen työ alkoi kuluttaa ja synnyttää arvoristiriitaa. Muhli koki omien arvojensa vastaisena miettiä, miten artisteista leivotaan rahaa yritykselle.
– Se alkoi tuntua tosi kuluttavalta. Itse elän ja hengitän marginaaleista, tykkää pienistä ja persoonallisista jutuista. Jos ihmiset pitää väkisin pistää johonkin muottiin, se tuo stressiä ja uuvuttaa.
Muhli saattoi kuunnella jopa 12 tuntia päivässä eri artistien musiikkia. Hän huomasi, että rakkaasta työstä ja harrastuksesta alkoi kadota ilo.
– Väsyin, ahdistuin ja masennuin. Diagnoosi oli työuupumus ja keskivaikea masennus.
Muhli oli puoli vuotta kuuntelematta lainkaan musiikkia. Uupumus laittoi miettimään elämää ja arvoja uudelleen.
Vuonna 2018 Muhli jäi pois musiikkialan töistä. Pian sen jälkeen hän huomasi, että Vihdin kuntaan perustetaan kulttuurituottajan pesti.
– Hain paikkaa ja tulin valituksi. Tehtävässä houkutti se, että siinä pääsee tyhjästä kehittämään kunnan kulttuuritoimintaa. Minua kiinnostaa, miten ruohonjuuritason kulttuuritoiminta vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin.
Muhli haluaa pitää ääntä kulttuurialan puolesta. Korona-aika kurjisti alaa entisestään, ja sen vaikutukset näkyvät edelleen. Muhlia häiritsee, että kulttuuriala ymmärretään niin kapea-alaisesti.
– Usein kulttuuri ajatellaan vain harrasteluna. Ei osata nähdä sitä myös bisneksenä ja liiketoimintana, Muhli sanoo.
Muhli korostaa, että kulttuuri sekä säästää rahaa että tuo rahaa.
– Kun ihmiset pääsevät kulttuurin kautta ilmaisemaan itseään ja purkamaan tuntojaan, se säästää mielenterveys- ja sotepuolen kustannuksia.
– Kulttuuri myös tuo rahaa. Esimerkiksi elokuva-alan on laskettu tuplaavan tuotoissa valtion antaman tuen. Erilaiset kulttuuritapahtumat tuovat rahaa lisäämällä majoituspalvelujen ja ravintolayritysten kysyntää. Tapahtumat myös työllistävät esitystekniikan yrittäjiä.
Muhli pohtii, mahtavatko poliitikot ymmärtää kulttuurin merkitystä.
– Kulttuurialan edunvalvonta keskittyy Arkadianmäelle, mutta myös kunnissa on paljon vaikuttavuutta. Edunvalvonta pitäisi saada kuntiin ja kuntapäättäjät pitäisi saada ymmärtämään kulttuurin merkitys kunnalle.
Muhli sanoo, että Vihdissä kulttuurin kehittämisessä suunta on ollut hyvä, mutta paljon on vielä tehtävää.
– Vihdissä kultturipalvelujen taloudelliset resurssit ovat hyvin pienet verrattuna moniin Uudenman kuntiin. Suurin haaste meillä on resurssit, puute rahasta ja tiloista. Tämän vuoksi tosi osaavatkin ammattilaiset joutuvat vain harrastelemaan.
Muhli sanoo, että Vihdissä on paljon kulttuuri- ja tapahtuma-alan yrittäjiä.
– Mutta heidän yritystoimintansa toimii pääosin muualla kuin Vihdissä. Näin vihtiläisten rahoja menee naapurikuntiin.
Muhlin toiveena on tänä keväänä herättää henkiin ennen koronaa käynnistetty Vihdin kulttuurifoorumi. Foorumiin kutsutaan alan toimijoita, kuten taiteen opistoja, Vihdin teatteri ja Nummelan ja SuurVihdin Killat saman pöydän ääreen pohtimaan kulttuurin kehittämistä.
– Kun resursseja on vähän, tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua.