Tuliko vietettyä tavallista kosteampi ilta paikallisessa ravitsemusliikkeessä? Jos vielä kaupan päälle intouduit riitelemään ryyppykaverisi tai ovimikon kanssa, sait kenties porttikiellon. Ne ovat kuitenkin nykyisin yhä harvinaisempia.
Esimerkiksi Restelin ravintoloissa porttikielto langetetaan yleensä vain kahdesta syystä.
– Porttikieltoon ei meillä päädytä mistään yksiselitteisestä syystä, mutta ravintolaan ei pääse, jos asiakas on uhannut toisten asiakkaiden tai henkilökunnan turvallisuutta, kertoo Restel-ravintoloiden liiketoimintajohtaja Sarita Lehtinen.
Toinen porttikiellon syy on se, että asiakas tahallaan rikkoo ravintolan astioita, kalusteita tai muuta omaisuutta.
– Jos kyseessä on ensimmäinen häiriökerta, silloin asiakas yleensä poistetaan ja toivotetaan tervetulleeksi myöhemmin uudelleen, Lehtinen kertoo.
Restelillä on koko Suomessa yli kaksisataa ravintolaa. Lehtisen mukaan porttikiellot ovat vuosien varrella harvinaistuneet melkoisesti.
– Kyllä ne ovat nykyisin aivan poikkeustapauksia, sillä asiakkaat osaavat käyttäytyä moitteettomasti.
Myös HOK-Elannon ravintoloissa porttikielto on hyvin harvinainen ratkaisu.
– Lähtökohtana on se, että häiriötä tuottava asiakas poistetaan ravintolasta – hyvin harvoin joudutaan kertomaan, että nyt olisi hyvä pitää käyntien osalta vähän taukoa, kertoo johtaja Satu Rytkönen HOK-Elanto Liiketoiminta Oy:stä.
Porttikielto voidaan toki myös perua.
HOK-Elannolla on pääkaupunkiseudulla kaikkiaan 70 ravintolaa, joissa käy vuosittain satojatuhansia asiakkaita.
– Porttikieltoja kuitenkaan anneta koko ketjun tasolla, vaan nimenomaan siihen ravintolaan, jossa häiriötä on aiheutettu. Ne ovat vuosien mittaan selvästi harvinaistuneet, Rytkönen luonnehtii.
Ravintolalla on oikeus kieltäytyä tarjoilemasta asiakkaalle ruokaa tai juomaa – tai tarvittaessa poistaa asiakas liikkeestä, jos hän häiritsee muita asiakkaita tai muutoin aiheuttaa häiriötä.
Porttikieltoja ei kuitenkaan jaella mielivaltaisesti, sillä ne perustuvat lakiin majoitus- ja ravitsemustoiminnasta. Laki säädettiin vuonna 2006, ja sen viidennessä pykälässä sanotaan, että porttikielto voidaan asettaa, jos "siihen on järjestyksenpidon tai liikkeen toiminta-ajatuksen vuoksi perusteltu syy".
– Porttikielto esimerkiksi etnisyyden tai ihonvärin perusteella on tietenkin syrjintää ja yhdenvertaisuuslain vastaista. Jos näin tehtäisiin, silloin ravintolalle voitaisiin hyvinkin antaa sakkoja, muistuttaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n (Mara) varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.
Porttikieltoa ei myöskään voida antaa asiakkaalle etukäteen sillä olettamuksella, että hän saattaisi aiheuttaa häiriötä.
Yleensä porttikiellon saanut tyytyy ravintolan päätökseen, eikä vie asiaa eteenpäin.
– Muistan vuosien varrelta vain pari tapausta, joissa asia riitautettiin oikeuskäsittelyyn asti. Tavallisestihan nämä porttikieltoasiat sovitaan asiakkaan ja ravintolan välillä. Porttikielto voidaan toki myös perua, Aittoniemi kertoo.
Nykyisin yhä harvempi ovimikko on ravintolan palkkalistoilla, vaan portsaripalvelut on ostettu esimerkiksi vartiointiliikkeiltä.
– Arvioisin, että vain joka kymmenes portieri on ravintolan palkkaama. Periaatteessa heiltä ei vaadita mitään lupaa toiminnalleen, mutta esimerkiksi järjestyksenvalvojakortti edellyttää, että vartijan tai järjestyksenvalvojan peruskurssi on suoritettu, Aittoniemi korostaa.
Jos portsarilla ei ole tällaista pätevyyttä, hän voi puuttua esimerkiksi järjestyshäiriöihin vain tavallisen kansalaisen kiinniotto-oikeudella. Järjestyksenvalvojalla puolestaan tämä oikeus on laajempi.
Käytännöt porttikieltojen langettamisesta ovat vaihdelleet Suomessa vuosikymmenten varrella melkoisesti. Muuan erikoisimmista episodeista nähtiin Tampereella kesällä 1971, jolloin kaupunkilehti Tamperelaisen perustaja Urpo Lahtinen (1931–1994) kiinnostui paikallisesta ravintolabisneksestä.
Hämeensilta oli tamperelainen ravintola, jota Lahtisen synnyttämä Lehtimiehet Oy käytti paljon. Se kuului Yhtyneisiin Ravintoloihin, joiden paikallinen johtaja oli Reino Liimatainen.
Kesällä 1971 Lehtimiehet osti kilpailevan ravintolan eli Tampereen Seurahuoneen yhdessä parin muun yrityksen kanssa.
Liimatainen närkästyi Lahtisen aluevaltauksesta ja antoi porttikiellon Lehtimiehet Oy:n johtajille kuin henkilökunnallekin. Kielto koski kaikkia Yhtyneiden Ravintoloiden tamperelaisravintoloita: Hämeensiltaa, Näsinneulaa, Teatteriravintolaa, Tillikkaa ja Pispalan Pulteria. Kielto koski noin viittäsataa ihmistä.
Kolmen päivän päästä Reino Liimatainen erotettiin Yhtyneet Ravintolat Oy:stä. Porttikiellosta kerrotaan vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassa Lehtimiesten legenda.
– Nykyisin ei tällainen joukkoporttikielto onnistuisi millään, sillä jos joku asiakas saa porttikiellon, silloin ei hänen seurueessaan ollutta voida kieltää tulemasta ravintolaan. Ja tuossa tapauksessahan ei ollut kyse edes siitä, että asiakas olisi käytöksellään häirinnyt ravintolan asiakkaita millään tavoin, arvioi Veli-Matti Aittoniemi.