Maa- ja metsätalousministeriö alkoi valmistella eläinten hyvinvointilakia jo vuonna 2010. Nyt kahdentoista vuoden projekti on viimein loppusuoralla. Voimaan laki on astumassa vuoden 2024 alusta, mikäli sille näytetään vihreää valoa.
Tänään maanantaina ratkeaa, saadaanko yli 12 vuotta valmisteltu eläinten hyvinvointilaki viimein voimaan. Eduskunta joko hyväksyy tai hylkää uuden lain täysistunnossaan.
Lain keskeisenä tarkoituksena on muun muassa parantaa tuotantoeläinten elämää.
– Eläinten olennaiset käyttäytymistarpeet on nostettu siinä keskeisiksi asioiksi. Tuotantoeläinten osalta suuntaus on kohti häkitöntä elämää, joten siksi esimerkiksi uusien porsitushäkkien rakentaminen kielletään heti, kun laki tulee voimaan, kertoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola.
Laki on astumassa voimaan vuoden 2024 alussa.
– Lain valmistelu aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä jo vuonna 2010. Homma kaatui kokonaan vuonna 2019, koska asia oli sidottu siihen maakuntauudistukseen. Maakuntauudistus kaatui, ja sitten vielä hallituskin kaatui, Pullola muistelee.
Laki ei ole sisällöltään aivan samanlainen kuin 2010-luvun lopussa.
Eläinten luontaiset käyttäytymistarpeet on nostettu siinä keskeisiksi asioiksi.
Tiina Pullola
– Uusi esitys on valmisteltu sen jälkeen. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa on jopa huomattavan paljon kirjauksia, jotka on otettu huomioon.
Lailla pyritään parantamaan eläinten kohtelua ja elinolosuhteita monella tavalla.
Esimerkiksi parsinavetassa asuvien lehmien oikeutta jaloitteluun lisätään 90 päivään vuodessa. Parressa pidettävät naudat pystyvät seisomaan tai makaamaan, mutta eivät kääntymään ympäri.
– Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään kokonaan vuodesta 2035 alkaen. Siirtymäajan aikana tehostetaan kivunlievitysvaatimusta, Tiina Pullola kertoo.
Vuoden 2024 alusta lähtien porsaiden kivunlievityksessä on käytettävä tulehduskipulääkkeitä ja vuoden 2027 alusta sen lisäksi myös paikallispuudutusta. Jo tällä hetkellä isot lihatalot edellyttävät käytännössä sen käyttöä kaikilta tuottajiltaan, vaikka laki ei sitä vielä vaadi.
Muutokset koskevat myös pienempiä eläimiä: uusi laki esimerkiksi määrää, että saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.
Samoin kotieläimet on huomioitu: koirien ja kissojen pentutehtailuun ja pentujen kauppaan puututaan muun muassa kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin seuraavan kahden kuukauden kuluessa.
Valmistelussa hyödynnettiin paljon myös tiedettä.
– Pyrimme ottamaan huomioon eläinten hyvinvointitieteen kehityksen ja seurata sitä, ja tarvittaessa päivittää sisältöä sen mukaan. Yritimme saada sitä näkökulmaa mahdollisimman paljon tähän lakiesitykseen, Tiina Pullola sanoo.
Valmisteluvaihe myös on kiinnostanut koko ajan.
– Lausuntoja tuli lopulta yli 400, mikä on mielestäni poikkeuksellisen paljon. Palautetta tuli laidasta laitaan. Osa näkee, että kiristyksiä ei tulisi tehdä ja sitten on niitäkin, joiden mielestä nämä kiristykset eivät alkuunkaan riitä.