Tähän asti tunnistetut katujengiläiset ovat pääsääntöisesti maahanmuuttajataustaisia. Asiasta kertoi KRP:n rikoskomisario Eero Pietilä tiistaiaamuna Helsingin Seudun Kauppakamarin järjestämässä tilaisuudessa.
Oikaisu: Kaikki tunnistetut katujengiläiset eivät ole maahanmuuttajataustaisia
Pietilä sanoo, ettei katujengiläisiä voi tunnistaa mistään ulkoisista tunnusmerkeistä, kuten esimerkiksi rikollisia moottoripyöräjengiläisiä liiveistä. Katujengiläisen tunnistaminen vaatii tiedustelua ja taustatyötä – poliisin taktisia ja strategisia keinoja siis.
Poliisin uusi 16 hengen ryhmä laitettiin katujengien perään
Pääkaupunkiseudun katujengiläiset ovat tyypillisesti 18–26-vuotiaita. Hän huomauttaa, että kaikkia maahanmuuttajataustaisiasta nuorista koostuvia ryhmiä ei voi tyypitellä katujengiläisiksi.
– Jengit koostuvat suurelta osin, lähes pääosin maahanmuuttajanuorista. Ei voida sanoa, että kaikki maahanmuuttajat ovat katujengiläisiä tai kaikki katujengiläiset ovat maahanmuuttajia. Poikkeuksiakin on. Asioita lähestytään yksilökohtaisesti. Tunnistetut ihmiset ovat maahanmuuttajataustaisia, Pietilä sanoo..
Pietilä on aiemmin työskennellyt Suojelupoliisissa erikoistutkijana.
Uutta tietoa Helsingin katujengeistä – Poliisi: "Tällaisesta on tullut uusi normaali"
Karu lukema julki: 55% pääkaupunkiseudun yrityksistä on kokenut katujengien häirintää
Katujengiytyminen liittyy Keskusrikospoliisin mukaan vahvasti ja keskeisesti maahanmuuton seurauksiin. Riskiryhmää ovat toisen polven maahanmuuttajat, jotka eivät koe pääsevänsä osaksi yhteiskuntaa eivätkä saavansa muiden kanssa tasavertaisia etenemismahdollisuuksia.
Pietilä sanoo, että ihmiset hakevat statusta itselleen ja myös sille alueelle, jossa elävät ja asuvat. Motiivina on myös taloudellinen hyöty.
Poliisi pitää yhtenä pidemmän aikajänteen uhkakuvana sitä, että lähiöiden tilanne kehittyy kohti rinnakkaisyhteiskuntia.
Pietilä huomauttaa, että katujengi-ilmiö ei ole vielä suuri. Hän lisää, että tässä vaiheessa siihen on syytä puuttua ja reagoida ennakoivasti.
– Ensimmäisenä tulee huolehtia siitä, että muualta tuleva oppii kielen. Sitten pitää huolehtia siitä, että maahanmuuttaja pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osalliseksi yhteiskuntaa. Työllistyminen ja opiskelu ovat tietysti tässä tärkeässä asemassa. Näiden kautta päästään siihen, että ihminen huomaa, että hänellä on tulevaisuutta Suomessa ja riski luiskahtaa kaidan polun ulkopuolelle pienenee.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on jo vuosien ajan oltu huolissaan siitä, onko Suomi niin sanotusti Ruotsin-tiellä. Ruotsissa katujengi-ilmiö on aiheuttanut esimerkiksi sen, että poliisi ei uskalla määrätyissä tilanteissa mennä ollenkaan tiettyihin lähiöihin.
Pietilän mukaan Suomea ei voi verrata Ruotsiin muun muassa siksi, että maahanmuuton volyymit ovat olleet aivan eri luokkaa.
Oikaisu 14.3. klo 19.50: Poistettu kohta, jossa väitetään virheellisesti Eero Pietilän olevan tällä hetkellä Supon erikoistutkija. Juttua muokattu klo 21.02. Korjattu Pietilän sitaatteja.
15.3. kello 8.30: Korjattu kohta, jossa puhuttiin toisen polven maahanmuuttajien visioista, muotoon, että riskiryhmää ovat toisen polven maahanmuuttajien kokemus, etteivät he pääse osaksi yhteiskuntaa, sekä kohta jengiläisten tavoittelemasta rinnakkaisyhteiskunnasta, muotoon, että pitemmän aikavälin riskinä on rinnakkaisyhteiskunta.. Korvattu viimeinen sitaatti virkkeellä maahanmuuton volyymeista. Klo 14.06: Korjattu kärjen tieto, että kaikki jengiläiset olisivat maahanmuuttajia, Pietilän oli tarkoitus sanoa, että suurin osa on, mutta eivät kaikki. Korjattu myös virke, jossa sanottiin, että jengiläistä ei voi tunnistaa naamasta. Pietilä puhui ulkoisista tunnusmerkeistä, kuten moottoripyöräjengeillä on liivit.