Taija Rutanen, 41, etsii töitä. Monelle työttömälle tämä on arkipäivää, mutta Rutaselle on iso asia, että hän on työkunnossa.
Tuusulalainen Rutanen sairastui koronatautiin ensimmäisten suomalaisten joukossa keväällä 2020 ja on siitä lähtien kärsinyt pitkittyneestä koronasta eli niin sanotusta long covidista.
– Olen kokeillut tehdä töitä. Kunto on kuitenkin vaihteleva. Pystyn tekemään rauhallista istumatyötä ja ajatustyötä, mutta esimerkiksi sairaanhoitajan työhön en voisi tällä hetkellä palata. Fyysiseen työhön en pystyisi.
Rutasen kaltaisia tarinoita on nyt paljon muitakin. Long covidista onkin nyt kertoa hyviä uutisia: sairauden ennuste on huomattavasti parempi kuin on pahimmillaan pelätty.
– Aniharva jää oireilemaan pitkäksi aikaa, sanoo johtava lääkäri Helena Liira Husin long covid -klinikalta.
Myös Suomen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian professori Risto O. Roine on optimistinen.
– Long covid -potilaat pikkuhiljaa toipuvat ja edistyvät.
Roine sanoo, että jos diagnoosi ja hoito viivästyvät, on mahdollista kehittyä krooninen jälkitila, joka ei paranekaan.
Pikkuhiljaa mennään eteenpäin.
Taija Rutanen
– Itse en ole juurikaan tällaisiin potilaisiin törmännyt ja pidän sitä harvinaisena ja epätodennäköisenä lopputuloksena.
Potilaiden parantumistrendit ovat olleet Helena Liiran mukaan erittäin hyviä.
– On vaikea kysymys, moniko on parantunut kokonaan, koska on heitä, joilla on ollut paljon oireita, ja sitten heillä on vähemmän oireita. Missä vaiheessa on parantunut kokonaan?
Liira kertoo, että Husin klinikalla on ollut tähän mennessä noin 400 potilasta ja useimmat uloskirjataan varsin nopeasti, koska potilaat voivat paremmin. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, kuinka moni on parantunut.
– Emme voi koko ajan tehdä tällaista laskentaa eikä meillä ole sellaista mittariakaan, että oletko parantunut. Mittaamme elämänlaatua, toimintakykyä, oireita, ja kaikilla näillä mittareilla näemme erittäin hyvät paranemistrendit. Lisäksi on tyypillistä, että oireet vaihtelevat.
Liiran mukaan uloskirjatut potilaat voivat hyvin.
Potilasjärjestö Suomen covid-yhdistyksen puheenjohtaja Taija Rutanen tietää toisaalta myös tapauksia, joissa potilas on uloskirjattu long covid -klinikalta, vaikka omasta mielestään olisi vielä tarvinnut hoitoa.
– Olen kuullut tosi monelta jäseneltämme samaa, että heidät on uloskirjattu, mutta eivät he kyllä terveitä ole.
Hän ei itse ole päässyt klinikan potilaaksi, koska ei ole onnistunut saamaan lähetettä.
Potilaat kertovat: Tällaisia ovat long covid -oireet – "Kuin lihaksiani revittäisiin kappaleiksi"
Vielä ei Risto O. Roineen mukaan tiedetä, paraneeko long covid kokonaan, mutta potilaiden tila kohentuu.
– Potilaita, joilla eteneminen pysähtyy, on onneksi vähän. Toisaalta myös täysin toipuneita potilaita on vähän niiden joukossa, jotka ovat kärsineet sairaudesta pitkään. Sairauden ennuste saattaa olla suotuisa alkuvaiheessa, kun se ei ole vielä pitkittynyt.
Roineen mukaan sairaus jää monella muutamaan kuukauteen.
Long covidista puhutaan, jos oireet jatkuvat vähintään kaksi kuukautta. Roineen mukaan on myös potilaita, joilla koronaoireet pitkittyvät, mutta paranevat kuitenkin parissa kuukaudessa eli heistä ei tule virallisesti long covid -potilaita.
– Tällaiset rajat ovat tietenkin täysin keinotekoisia. Kyseessä on todennäköisesti sama sairaus, mutta eriennusteinen. Ennuste on taudin alkuvaiheessa hyvä, mutta heikkenee taudin pitkittyessä.
Taija Rutanen kuuluu pisimpään sairastaneihin. Vaikka koronan aiheuttama aivosumu on alkanut hellittää, entinen aktiiviliikkuja ei vielä pysty juuri harrastamaan liikuntaa.
– Pikkuhiljaa mennään eteenpäin, mutta edistyminen on tosi hidasta. Koska itse olen sairastanut koronan kaksi kertaa uudelleen, se on varmaan hidastanut toipumista.