Nummelalainen kampaamoyrittäjä Monica Paavilainen syntyi 20.6.1960 Eiran sairaalassa.
Perheeseeni kuuluivat isä Tero Westerlund, äiti Hilkka (os. Tawast), isoveli Mika, pikkuveli Kim ja Miiru-kissa.
Kansakoulun 1–4-luokat kävin Pitäjänmäen kansakoulussa, josta pyrin ja pääsin Meilahden yhteiskouluun, joka oli tuohon maailman aikaan maksullinen.
Oli lukukausimaksu, kirjat ja vihkot ostettiin itse ja kouluruokailuun ostettiin ruokaliput. Meilahdesta jatkoin Etu-töölön lukion kautta Helsingin kaupungin kauneudenhoitoalojen ammattikouluun.
Lapsena olin vilkas, kekseliäs ja tekeväinen sekä vilkkaalla mielikuvituksella varustettu. Äiti taisi sanoa useampaankin kertaan, että kyllä meidän Monica on meidän pojista ”pahin”, kun kyllästyi ainaiseen housujeni parsimiseen. Puissa kiipeäminen oli kyllä mielestäni yksi lapsuuden parhaita harrastuksia, mutta sillä oli tietenkin seurauksensa, jotka äiti joutui paikkaamaan.
Olin myös iloinen ja positiivinen lapsi. Rakastin toimia leikkien vetäjänä ja yleensä olin myös se, joka keksi, mitä leikitään.
Puissa kiipeämisen ja poikien kanssa hiekkalaatikolla pikkuautoilla sneppaamisen lisäksi leikittiin tyttöjen kanssa koti- ja kauppaleikkejä.
Ystäväni Ekholmin Sarin kanssa haaveiltiin iskelmälaulajien urasta ja pihakiikussa keinuttiin ja laulettiin kovaa kaikki suositut 1960-luvun iskelmät. Lauloin kuorossa kahdeksan vuotta ja näytelmäkerhoihin kuuluin koko nuoruuden.
Lapsuudesta on jäänyt mieleen Pitäjänmäellä rivitaloyhtiö mukavilla kavereilla ja kivat leikit. Vieressä olevan urheilukentän jäällä tuli joka talvi luisteltua paljon. Ensin isoveljen hokkareilla ja lopulta omilla hienoilla valkoisilla kaunoluistimilla.