Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutetut vihtiläiset Veli-Matti Laitinen (ps.) ja Tiina Noro (kok.) pitävät uutta sote-järjestelmää hallintohimmelinä. Vihdin Karjalaseuran Vanhuspalvelujen tulevaisuus Vihdissä -keskustelutilaisuudessa keskiviikkona puhuneet valtuutetut korostivat kuitenkin sitä, että alue on ollut toiminnassa vasta pari kuukautta, tiedottaa Vihdin Karjalaseura.
– Hirveä himmeli, palveluja palvelujen päälle. Kun syksyllä palvelujen konkreettisesta sijoittamisesta alueella päätetään, alkaa todennäköisesti kova kotiinpäin veto eri kunnista tulevien edustajien välillä. Marraskuussa päätettävä hyvinvointialueen palvelustrategia on tässä tärkein paperi, sanoi Laitinen.
Vihdistä on aluevaltuustossa kuusi jäsentä. Laitisen ja Noron lisäksi Tapio Karjalainen (kok.), Eerikki Viljanen (kesk.), Arja Uusitalo (kok.) ja Eeva Hiila (sd.). Aluevaltuustossa on yhteensä 79 jäsentä, joista 47 espoolaisia.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu kymmenen kuntaa, alueella on 470 000 asukasta, joista 73 prosenttia on suomenkielisiä, 12 prosenttia ruotsinkielisiä ja 15 prosenttia muita kieliä puhuvia. Hyvinvointialue työllistää 10 000 ammattilaista.
Vihti on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen nopeimmin ikääntyvä kunta seuraavien vuosien aikana. Tämä tarkoittaa merkittävää palvelutarpeen kasvua kaikissa ikääntyneiden palveluissa.
– Asumispalvelujen näkökulmasta tilanne on periaatteessa ok. Vihtiläisiä on tehostetussa palveluasumisessa noin 170 henkilöä ja palvelutuottajia on yhdeksän. Kaikki halukkaat ovat päässeet asumispalveluihin, kun kapasiteettia on kuitenkin noin 200 paikkaa, selvitti Noro.
– Ennusteen mukaan vuosittain tarvitaan noin 10 – 15 lisäpaikkaa vuoteen 2035 saakka. Karkeasti ottaen parille lisäyksikölle on siis vielä tarvetta, Noro jatkoi.
– Ikäihmisten omaishoidossa on Vihdissä noin 100 asiakasta. Seniori-infoon kannattaa ottaa yhteyttä, jos on mitä tahansa kysyttävää näistä asioista, Noro vinkkasi.
Pitkän keskustelun aikana saatiin runsaslukuisalta yleisöltä sotepalveluista kritiikkiä ja kiitosta. Eniten ihmisiä puhutti sotehenkilöstön riittävyys ja palvelujen saatavuus.
Keskustelun jälkeen pidettiin Vihdin Karjalaseuran kevätkokous. Siinä hyväksyttiin yhdistykselle muun muassa modernisoidut säännöt.
– Viime vuonna autoimme Ukrainaa SPR:n kautta 2 000 eurolla. Tänä vuonna jatkamme tätä työtä samalla teemalla ”Me karjalaiset emme unohda”. Emme mennyttä, emmekä nyt Ukrainaa, kertoi seuran puheenjohtaja Veli Pelkonen.