Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mistä on kyse? | Vihdin kunta kaatoi leikkipaikan kuusia ilman maisematyölupaa kirkonkylässä

"Puut oli todettu vaarallisiksi ammattilaisten toimesta, jolloin lupaa ei haeta", vastaa elinvoimajohtaja.

Vihdin kunta kaatoi neljä vanhaa, korkeaa kuusta Männikön alueen leikkikentällä Vihdin kirkonkylässä.

Kyseessä on Männikön asuinalueen eteläisempi leikkipaikka Putikanpolun ja Männikönpolun risteyksessä. Leikkipaikan käyttäjät kaipaavat kuusia, jotka suojasivat auringonpaahteelta ja tuulelta.

Asemakaava-alueilla puiden kaato vaatii yleensä kunnan maisematyöluvan. Leikkikentän kuuset kaadettiin kuitenkin ilman maisematyölupaa – miksi?

– Maisematyölupaa ei ollut, koska puut oli ammattilaisen toimesta arvioitu vaarallisiksi, ja silloin lupaa ei haeta ympäristölautakunnan 7.9.2022 hyväksymän ohjeen mukaisesti, vastaa Vihdin kunnan elinvoimajohtaja Petra Ståhl.

Milloin tarvitsen maisematyöluvan? -ohje puiden kaatamiseen asemakaava-alueilla löytyy Vihdin kunnan verkkosivuilta.

Männikön leikkipaikan kuusia oli seurattu pidemmän aikaa. Alueen kuusissa oli aiemmin havaittu juurikääpää, ja viime joulukuussa todettiin, että useampi kuusi on kuivattanut latvan, minkä vuoksi ne oli tarpeen poistaa riskipuina. Helmikuun lopulla poistettiin neljä kuusta leikkipaikalta, selvittää Ståhl.

– Lisäksi maaliskuussa on mikroporaamalla tutkittu kahta isoa kuusta, joiden poisto tulee todennäköisesti ajankohtaiseksi kolmen vuoden sisällä.

Leikkikentältä kaadetuista neljästä kuusesta kolme oli lahoja. Yksi ei ollut.

– Kunnassa ymmärretään hyvin, että kuusia toivotaan säästettävän muun muassa aurinkosuojaksi suojaamaan leikkijöitä. Kuitenkin huonossa kunnossa olevat puut on välttämätöntä poistaa, etteivät ne aiheuta vaaraa leikkipaikan käyttäjille, Ståhl painottaa.

Mihin perustuu puiden kuntoarviointi?

– Ensisijaisesti kunnan puistopuolen ammattihenkilöiden silmämääräiseen arviointiin. Se tehdään usein esimerkiksi silloin, kun kuntalainen ilmoittaa havainneensa huonokuntoisen puun.

– Tarkasteltavat puut käydään arvioimassa ja dokumentoimassa. Näiden tietojen perusteella tehdään raportti, johon tietoja päivitetään jokaisella seurantakerralla, Ståhl vastaa.

Joissain tapauksissa on tarpeen puiden tarkempi arviointi esimerkiksi mikroporauksen tai ultraäänitutkimuksen avulla. Kunnalla ei ole tällaista välineistöä, joten työ tilataan ulkopuoliselta tekijältä.

Silmämääräisiä arviointeja suoritetaan ympäri vuoden.

– Joskus tarkkailtavia puita saatetaan seurata vuosia, toisinaan riskipuiksi arvioiduista puista tehdään välitön kaatopäätös. Päätöksiin vaikuttaa myös puiden sijainti sekä alueen puustoa koskeva historiatieto, sanoo Ståhl.

Esimerkiksi tiettyjen aggressiivisten lahottajien takia voi tulla mietittäväksi jopa puulajin vaihtaminen tietyllä alueella.