Espoo–Salo-oikoradan suunnitelma valmistumassa. Esittelytilaisuudessa noin 80 osallistujaa Nummelassa.
– Kotimme on tuhottavien joukossa. Miten kauan minä ja vaimo voimme asua vuonna 1994 valmistuneessa talossamme? Jo 12 vuotta on oltu löysässä hirressä, sanoo huhmarilainen Juhani Kajava.
Hän ja noin 80 muuta ihmistä tulivat kuulemaan ja kysymään eteläistä Vihtiä halkovan Espoo–Salo-oikoradan suunnitelmasta, joka on valmistumassa. Hankeyhtiö Turun Tunnin Juna Oy järjesti yleisötilaisuuden Nummelassa, lukion auditoriossa maanantaina.
Epätietoisuus jäytää rautatiealueelle jäävien kiinteistöjen omistajia. Epävarmuus oman maan käytöstä vaivaa niitäkin maanomistajia, joiden kiinteistö sijaitsee tulevan rautatiealueen läheisyydessä.
Yleisön joukosta kysyttiin, miten kauan ratasuunnitelma on voimassa, jollei investointipäätöstä radan rakentamisesta tehdä.
– Ratasuunnitelma on voimassa neljä vuotta. Liikenne- ja viestintäministeriö voi jatkaa voimassaoloa neljällä vuodella, vastasi projektijohtaja Annika Salokangas Turun Tunnin Juna oy:stä.
– Ja senkin jälkeen voidaan erityisistä syistä jatkaa voimassaoloa vuosi kerrallaan neljä vuotta. Ratasuunnitelma voi siis olla voimassa yhteensä 12 vuotta, hän lisäsi.
Vihdissä purettaviksi merkitty 26 rakennusta.
Markku Salo, Ramboll Finland
Vasta sen jälkeen ratasuunnitelma raukeaa, jollei se ole saanut rahoitusta.
– Juna kulkisi kymmenen metrin päässä ikkunasta; siitä ei siis pääse koskaan eroon, huokasi kysyjä.
Rautatiealueen raja on kymmenen metriä radan uloimman luiskan reunasta. Erityiskohteet arvioidaan erikseen.
– Purettaviksi ratasuunnitelman luonnoksessa on merkitty 26 rakennusta Vihdin alueella. Lukumäärä sisältää myös ulkorakennukset, kertoo projektipäällikkö Markku Salo Ramboll Finland Oy:stä.
– Tarkastelukohteita on muitakin, mutta suurimmassa osassa päästään ratkaisuun esimerkiksi meluntorjunnassa.
Suunnitelmakartan mukaan meluntorjunnan katselmuksia on tehty parillakymmenellä kiinteistöllä Huhmarin, Nummenkylän ja Myllylammen alueilla Vihdissä.
Selvityskohteita ovat myös muun muassa radan ja moottoritien väliin jäävät rakennukset.
Maanmittauslaitos määrittelee lunastettavien tonttien ja rakennusten arvon. Lunastusaikataulu kiinnosti yleisöä, mutta varmaa vastausta se ei saanut.
– Kun ratasuunnitelma on lainvoimainen ja investointipäätös tehty, silloin alkavat lunastukset, sanoi Salo. Hän ei usko, että tämä tapahtuu vielä ensi vuonna.
Salokangas huomautti, että esittelyaineistossa oleva lunastusten alkaminen vuoden 2024 lopulla on tavoiteaikataulu.
– Ja suunnitelmista voi valittaa, muistutti Salokangas.
Meillä on neljän hehtaarin tila, jonka rata halkaisee. Saammeko rakentaa uuden talon, mihin kohtaan ja milloin? Vai ostaako kunta tilamme vapaaehtoisella kaupalla? kysyy Juhani Kajava.
– Poliitikot, ajakaa läpi että valtio tekisi kuntien kautta diilin: että radan alle jäävän tontin omistajalla olisi subjektiivinen oikeus vaihtaa tonttia.
