Hyvinvointi: Seija Moilasen, 68, yöuni parani eläkkeelle jäämisen jälkeen niin, ettei päiväunille ole tarvetta – "Monelle käy näin, mutta osalle eläke tuo uusia ongelmia"

Seija Moilanen jäi eläkkeelle kesällä 2018. Energisellä naisella on vihdoin aikaa rakkaille harrastuksille. Marko Kauko

Koska monet rutiinit menevät uusiksi, voisiko uusi elämänvaihe olla otollinen uusille ja paremmille elintavoille? Tätä tutkitaan Turun yliopistossa käynnissä olevassa, monivuotisessa tutkimushankkeessa.

Eija Marja-aho

Eläkkeelle jääminen on valtava elämänmuutos tänäkin vuonna kymmenilletuhansille suomalaisille. Toisille eläköityminen on kaivattu helpotus, toisille kauhistus.

Koska monet rutiinit menevät uusiksi, voisiko uusi elämänvaihe olla otollinen uusille ja paremmille elintavoille? Tätä tutkitaan Turun yliopistossa käynnissä olevassa, monivuotisessa tutkimushankkeessa.

Vuonna 2013 käynnistyneen FIREA-tutkimuksen (Finnish Retirement and Aging study) tavoitteena on tutkia elintavoissa, terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen.

– Olen tutkinut pitkään elintapoihin liittyviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä toimintakyvyn säilymiseen ikääntyessä, kertoo Turun yliopiston kansanterveystieteen professori Sari Stenholm.

– Elintapojen muuttaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta aloin miettiä, onko 50 vuotta ylittäneillä sellaisia elämänvaiheita, joissa elintapamuutos olisi mahdollista. Eläköityminen on juuri sellainen vaihe, ja sitä ei ole kovin paljon tutkittu.

Professori Sari Stenholm on tutkinut pitkään elintapoihin liittyviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä toimintakyvyn säilymiseen ikääntyessä . Hanna Oksanen

Tutkimuksesta on tähän mennessä selvinnyt, että monilla eläköityminen on yhteydessä myönteisiin muutoksiin terveydessä ja elintavoissa. Monet alkavat esimerkiksi nukkua paremmin kuin työssä ollessaan.

– Unen pituus kasvaa keskimäärin 20 minuuttia eläkkeelle siirryttäessä. Myös univaikeudet vähenevät: erityisesti liian aikaiset aamuheräämiset ja virkistämätön uni vähenevät, Stenholm toteaa.

Moni tuore eläkeläinen lisää liikuntaa.

– Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden on havaittu keskimäärin lisääntyvän eläkkeellä. Näin kävi erityisesti niillä, jotka eläköityivät yli 64-vuotiaana ja kuuluivat ylempiin toimihenkilöihin, Stenholm valottaa.

FIREA-tutkimuksessa on mitattu myös koko päivän aktiivisuutta ranteessa pidettävällä liikemittarilla.

– Etenkin ruumiillista tai palvelualan työtä tehneiden naisten kokonaisaktiivisuus väheni eläköityessä. Sen sijaan toimihenkilömiesten aktiivisuus lisääntyi eläkkeelle siirryttäessä. Naiset pysyivät silti aktiivisempina kuin miehet ennen ja jälkeen eläköitymisen, Stenholm kommentoi.

– Naisilla kokonaisaktiivisuutta tulee miehiä enemmän todennäköisesti kotitöiden vuoksi.

Unen pituus kasvaa keskimäärin 20 minuuttia eläkkeelle siirryttäessä. Myös univaikeudet vähenevät: erityisesti liian aikaiset aamuheräämiset ja virkistämätön uni vähenevät.

Turun yliopiston kansanterveystieteen professori Sari Stenholm

Stenholmin mukaan eläkeläisten liikkumisessa on edelleen paljon lisäämisen varaa.

– Suunta on oikea. Kun aikaa on enemmän, liikettä olisi mahdollista lisätä paljon enemmän.

– Vain alle puolet 60–70-vuotiasta täyttää liikuntasuositukset kestävyysliikunnan osalta. Niiden mukaan pitäisi liikkua kaksi ja puoli tuntia kohtuuteholla viikossa.

Stenholm muistuttaa, että kestävyystyyppisen liikunnan, kuten kävelyn tai pyöräilyn, lisäksi on tärkeä huolehtia lihaskunnosta, sillä lihasvoima heikkenee iän myötä.

Tutkimuksessa on tarkasteltu myös sitä, mitä eläköityminen tarkoittaa sosiaalisille suhteille.

– Muutoksia nähdään erityisesti etäisemmissä suhteissa, joihin voidaan luokitella työkaverit. Kontaktien lukumäärä vähenee, mutta eri ihmisille sillä on eri merkitys. Jollekin riittää yksi hyvä ystävä.

Stenholmin mukaan eläkevuosia olisi hyvä miettiä ennakkoon esimerkiksi sen suhteen, miten ja kenen kanssa aikoo viettää aikaa.

– Olisi tärkeää, että kaikilla olisi jotain mielekästä tekemistä ja sosiaalisia suhteita.

Tutkimuksessa ei ole vielä käsitelty yksinäisyyden kokemusta.

 Sosiaalinen verkosto pienenee ja henkiset virikkeet vähenevät. Moni miettii, miten pitää yllä kiinnostusta asioihin. Stimuloivan työn jääminen pois voi aiheuttaa tylsistymistä ja alavireisyyttä.

Turun yliopiston kansanterveystieteen professori Sari Stenholm

Eläkeajan uhkiin saattaa kuulua alkoholi.

– Valtaosalle se ei ole ongelma. Meidän tutkimuksessamme noin joka kymmenennestä on tullut alkoholin riskikäyttäjä eläköitymisensä jälkeen, Sari Stenholm kertoo.

– Taustalla voi olla yksinäisyys ja tekemisen puute mutta myös se, että sosiaalinen kontrolli poistuu. Eläkkeellä ei ole samanlaista syytä skarpata kuin työpaikalla.

Stenholm kuitenkin muistuttaa, että riskikäyttäjillä alkoholia on todennäköisesti kulunut kohtuullisen paljon jo ennen eläköitymistä.

Keskimäärin eläkkeelle jääminen koetaan positiiviseksi asiaksi.

– On vihdoin vapaa-aikaa ja vapautta tehdä asioita, harrastaa ja pitää itsestään huolta. Työhön liittyvän stressin poistuminen voi joillekin olla iso helpotus. Monet tuoreet eläkeläiset elävät normaalia aikuisen ihmisen elämää. Hyviä vuosia voi olla edessä vielä paljon.

Toisille elämänmuutos on vaikeampi.

– Sosiaalinen verkosto pienenee ja henkiset virikkeet vähenevät. Moni miettii, miten pitää yllä kiinnostusta asioihin. Stimuloivan työn jääminen pois voi aiheuttaa tylsistymistä ja alavireisyyttä.

– Monilla eläkeläisillä saattaa olla hoivavelvollisuuksia ja taloudellisia vaikeuksia, joten eläkeläiset ovat hyvin eri asemassa.

Työn lomassa pystyin harrastamaan jonkin verran, mutta työ vei paljon energiaa. Eläkkeelle jäätyäni haalin harrastuksia joka päivälle ja parhaimmille kaksi.

Seija Moilanen

Yksi positiivisesti suhtautuva on Seija Moilanen, 68. Hän ei ole eläkepäivinään jäänyt neljän seinän sisälle. Iloinen ja energinen Moilanen on työuransa jälkeen alkanut harrastaa monipuolisesti ja nauttii nyt harrastuksistaan täysillä.

Moilanen jäi eläkkeelle sairaalan välinehuoltajan tehtävästä kesällä 2018. Hän olisi voinut eläköityä jo 64-vuotiaana mutta jatkoi töissä vielä kolme vuotta.

Työ oli kolmivuorotöitä. Viimeisen työvuotensa Moilanen työskenteli osa-aikaisena. Se oli pehmeä lasku eläkkeelle, mutta antoi aikaa myös muun muassa rakkaalle lauluharrastukselle.

– Työn lomassa pystyin harrastamaan jonkin verran, mutta työ vei paljon energiaa. Eläkkeelle jäätyäni haalin harrastuksia joka päivälle ja parhaimmille kaksi, Moilanen kertoo.

Moilanen laulaa kahdessa kuorossa ja yhdessä lauluryhmässä. Harjoitusten lisäksi ohjelmaan kuuluu esiintymisiä.

– Työaikana en pystynyt käymään laulamassa kuin vasta viimeisenä vuotena. Harjoituksia olisi ollut säännöllisesti tiettyyn aikaan enkä päässyt niihin vuorotyön takia.

Toinen rakas harrastus on kuntojumppa.

– Olen käynyt jumppaamassa nuoresta tytöstä asti. Lisäksi käyn kerran viikossa kuntosalilla ja kävelen paljon.

Teatterissa ja konsertissa käynnit ja parin eri eläkeläisjärjestön tilaisuudet tuovat myös merkintöjä allakkaan. Moilanen myös matkailee mielellään niin kotimaassa kuin ulkomailla.

– Pystyn varaamaan lippuja hyvissä ajoin, kun ei tarvitse välittää työvuoroista.

"Eläkkeelle jäätyäni haalin harrastuksia joka päivälle ja parhaimmille kaksi", Seija Moilanen kertoo. Marko Kauko

Yksi positiivisista muutoksista on ollut yöunen parantuminen.

– Nukun paremmin kuin töissä ollessa. Uniaika on lisääntynyt noin tunnilla, ja se tarkoittaa, etten nuku ollenkaan päiväunia. Ei tarvitse.

Iso asia on tietysti myös, että Moilanen kertoo olevansa perusterve.

Ystäviä ja kavereita Seija Moilasella on samaan malliin kuin työvuosina. Joitakin uusiakin kavereita on harrastusten myötä löytynyt.

– Juttukaverista ei ole pulaa, vaikka yksin asunkin.

Iloa elämään tuovat myös 8- ja 10-vuotiaat lastenlapset. He asuvat kolmenkymmenen kilometrin päässä ja tulevat mielellään mummin luo yökylään.

FIREA-tutkimus

Kohteena kunta-alan työntekijät

FIREA on Turun yliopistossa vuonna 2013 aloitettu tutkimus.

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat kunta-alan työntekijät. Näin tutkittaviksi on saatu monien ammattiryhmien työntekijöitä koulujen rehtoreista bussinkuljettajiin.

– Valtaosa tutkittavistamme on kyennyt jatkamaan työelämässä omaan laskennalliseen eläkeikäänsä saakka, joten he ovat suhteellisen hyväkuntoisia, professori Sari Stenholm taustoittaa.

Tutkimukseen valittuja henkilöitä alettiin seurata 1,5 vuotta ennen heidän laskennallista eläkepäiväänsä, ja seurantaa jatketaan eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Tutkimukseen osallistuu noin 6700 tutkittavaa.

Työyhteisö

Eläkejuhlilla iso merkitys

Eläköitymiselle luodaan pohjaa jo työuran viimeisinä vuosina ja eläköitymisprosessin aikana.

– Eläkevuodet voivat muodostua erilaisiksi jo riippuen siitä, joutuuko vai pääseekö eläkkeelle, kansanterveystieteen professori Sari Stenholm sanoo.

– Tutkittavien tarinoista käy ilmi, että jos eläköitymisprosessi ei ole sujunut hyvin, se voi jäädä kaihertamaan pitkäksi aikaa mieleen ja uniin ja aiheuttaa ahdistusta.

Myös työyhteisön suhtautumisella on merkitystä.

– Sekin saattaa vaikuttaa, pidetäänkö eläkkeelle lähtijälle juhlat vai jääkö hän vain pois. Joillekuille muistaminen ja arvostuksen kokemus ovat isoja asioita, Stenholm toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt