Viime vuosien kriisit hankaloittavat vaatealan tilannetta. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski toivoisi muutoksia alan verotukseen.
Elina Pajunen ostaa kahdelle lapselleen vaatteita kirpputoreilta ja nettikirppiksiltä. Jos niistä ei löydy, hän etsii vaatteita verkkokaupasta tai kivijalkamyymälöistä.
Hän toivoisi löytävänsä entistä suuremman osan omistakin vaatetarpeistaan kirpputoreilta. Nelihenkisen perheen arkea rytmittävät kestävän kehityksen arvot.
– Yritän yhä enemmän miettiä myös vaateostoksia vastuullisen kuluttamisen kannalta. Ostan vaatteita vain tarpeeseen. En tee heräteostoksia. Käytetyn vaatteen ostaminen on paitsi edullista myös ekoteko.
Pajunen pyrkii ostamaan niin laadukkaita lastenvaatteita, että niitä voi käyttää isoveljen jälkeen pikkuveli. Jyväskyläläinen Pajunen, 34, myös myy vaatteita ja tavaraa kirpputoreilla.
– Käymme lasten kanssa kirpputoreilla yhdessäkin. He oppivat, että kaikkea ei tarvitse ostaa uutena.
Pajunen pitää rennoista ja mukavista vaatteista, kuten neuleista, leggingseistä ja collegevaatteista. Hän arvioi käyttävänsä omiin vaatteisiinsa vuosittain 300–400 euroa ja panostaa ulkoilu- ja urheiluvaatteisiin.
– Goretex-ulkoiluhousuni ovat maksaneet ehkä noin 180 euroa.
Suomessa vaatteisiin käytettiin noin 696 euroa asukasta kohden vuonna 2021, selviää Suomen Tekstiili & Muoti ry:n tilastoista. Ennen koronaa luku oli noin 764 euroa.
Kuluttajamarkkina ei ole vielä toipunut korona-ajan aiheuttamasta laskusta.
Lapset oppivat, että kaikkia ei tarvitse ostaa uutena.
Elina Pajunen
– Suomalaisten vaatehankinnoista hävisi miljardi euroa vuonna 2020, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski sanoo.
Tilannetta vaikeuttavat entisestään Ukrainan sota, energiakriisi ja kustannusten nousu.
– Kustannusten nousu on vaikuttanut tuotteita valmistavien yritysten edellytyksiin toimia. Kuluttajat ovat ostaneet vaatteita ja muita tekstiilejä aiempaa vähemmän, Niinikoski sanoo.
Suurin markkinaosuus on naisten vaatteilla, joita ostettiin yhteensä lähes kahdella miljardilla eurolla. Asukasta kohden se on noin 340 euroa. Miesten vaatteisiin käytettiin 184 euroa ja lasten vaatteisiin 94 euroa.
Vaateostoksissa kuluttajat painottavat kestävyyttä, laatua, käyttömukavuutta ja hintaa, selvisi Suomen Tekstiili & Muoti ry:n vuosi sitten toteuttamasta kyselystä.
Ennen vanhaan ostokäyttäytyminen liittyi pitkälti käytännöllisyyteen. Villalla suojauduttiin kylmää vastaan.
– Nykyään vaatetuksesta on tullut osa identiteetin rakentamista, Niinikoski sanoo.
Osa haluaa hankkia kierrätetyn tuotteen edullisesti. Toiset ostavat kalliin luksustuotteen ajatellen jälleenmyyntiarvoa.
Vastuullinen tekeminen vaikuttaa vaateteollisuudessa tuotteen hintaan. Niinikoski sanoo, että kun ympäristökriisi on merkittävä ja ihmisten kulutustottumuksia pitäisi muuttaa, täytyisi miettiä kaikkia keinoja edistää muutosta.
– Miksi vastuullisina pidetyt tuotteet eivät olisi alennettujen verokantojen piirissä? Tällöin esimerkiksi alvia laskemalla saataisiin tuotteiden hintaa alemmas.
Niinikosken mukaan EU on laatimassa ekosuunnitteludirektiiviä, jonka valmistelu on vielä kesken.
– Vaikea sanoa, mitä se tuotteiden suunnittelun kannalta tarkoittaa. Paljonko vaaditaan esimerkiksi kierrätettyjä kuituja?
Kysymys on myös valtavasta tuotannon rakenteen uudistumisesta.
– Valtaosa vaatteiden kokoonpanosta sekä iso osa kuitutuotannosta ja kankaiden valmistuksesta on ollut Aasiassa. Se on totuttanut kuluttajat tiettyyn hintatasoon.
Uusi ilmiö on brändien omat kierrätysohjelmat. Niinikoski mainitsee, että esimerkiksi Marimekolla on verkossa käytettyjen tuotteiden markkinapaikka preloved, ja Luhta kierrättää sille tuotuja Luhdan brändien vaatteita second hand -tuotteina tai tekstiilikuiduksi.
Marja-Liisa Niinikoski kannustaa vaatehankinnoissa ostamaan kotimaista.
– On vaate sitten Suomessa valmistettu tai suomalaisen brändin jossakin valmistuttama, tuotteen arvosta 80 prosenttia jää tänne. Kotimaisen vaatteen ostolla on merkitystä Suomen taloudelle.
Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n marraskuiseen yrityskyselyyn vastanneista jäsenyrityksistä 68 prosentilla on omaa tuotantoa Suomessa. Ulkomailla omaa tuotantoa on 18 prosentilla.
Vastaajayrityksistä 17 prosentilla on työntekijöitä lomautettuna tai irtisanottuna. 12 prosentilla henkilöstötarve on vähentymässä. Viidennes vastaajista kertoo tarvitsevansa lisää työntekijöitä. Tilanne muuttui nopeasti, sillä vielä syyskuussa lomautuksia oli vähemmän ja uusien työntekijöiden tarve oli suurempi.
3,9
Lähde: Suomen Tekstiili ja Muoti ry