Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kun Jasmine Dietzin, 25, auto kyykähti keskelle ei mitään Jäämeren rannalla, kainaloon kömpi karvainen kaveri

Jasmine Dietz on kokenut reissaaja koiriensa kanssa. "Mitä etelämmäksi tullaan, sitä rennompi on suhtautuminen koiriin", hän kertoo.

Moottori oli hiljaa. Se päätti, että nyt ollaan tässä, Jäämeren rannalla Pohjois-Norjassa. Mittaristo täyttyi vikakoodeista.

– Auto ei vain käynnistynyt, ja lähimpiin taloihin oli monta kymmentä kilometriä.

Jasmine Dietz päätti, että odotellaan. Ollaan yötä tässä. Dietz ja hänen koiransa Ira kömpivät nukkumaan autoon.

Ja kas, aamulla menopeli murahti tyytyväisenä. Matka jatkui.

– Nyt se tuntuu pikkukommellukselta, mutta silloin ei naurattanut.

Auton omatoiminen huilihetki muutaman vuoden takaa on jäänyt mieleen, koska reissut ovat menneet muuten mukavasti.

Jyväskylässä asuva Jasmine Dietz, 25, on reissannut koiriensa kanssa paljon.

– Se oli heti menoa, kun sain ajokortin. Ajoimme Iran kanssa Norjaan.

Norjan-reissuja on kertynyt nyt seitsemän. Joskus mukana on ollut ihmiskaverikin.

Matkaseurue on myös kasvanut, sillä Dietzillä on nykyään kolme koiraa. Kahdeksanvuotias sekarotuinen Ira on saanut kaverikseen kaksi belgianpaimenkoiraa: nelivuotiaan Vinkan ja vuoden ikäisen Fougan.

– Kerran tehtiin niinkin, että minä ajoin Norjan puolelle polkupyörällä ja kaverini meni koirien kanssa autolla.

Norjan reissujen lisäksi Dietz on matkustellut koiriensa kanssa paljon Suomessa. Viime kesänä porukka teki maakuntamatkoja.

– On niin mahtava nähdä, miten koirat nauttivat, kun pääsevät tutkimaan uusia paikkoja.

Samalla Dietz saa virkeää matkaseuraa, jonka kanssa pienemmätkin reissut tuntuvat suurilta seikkailuilta ja tutkimusmatkoilta.

– Ja näiden matkakavereiden kanssa uskaltaa nukkua hyvin farmariautossakin, Dietz naurahtaa.

Juuri näinä päivinä Jasmine Dietz ja Vinka ovat palanneet ensimmäiseltä pidemmältä reissultaan. Kaksikko edusti Suomea belgianpaimenkoirien MM-kisoissa Romaniassa. Laji oli koirapyöräily. Rengasrikon takia palkintosijat jäivät tällä kertaa haaveeksi.

Koska Suomessa ei vielä kelien puolesta voinut treenata, Dietz ja Vinka ajelivat autolla Puolan ja Itävallan kautta Italiaan harjoittelemaan.

Jos he olisivat ajaneet suoraan Romaniaan, matka olisi ollut yhteen suuntaan parituhatta kilometriä. Nyt menomatkalle kertyi pituutta 4 000 kilometriä.

– Olisimme muuten menneet lentokoneella, mutta tosiaan piti saada harjoitella matkan varrella.

Reissu kesti yli kuukauden. Romanian-matka oli myös ensimmäinen, joka toi matkajännityksen.

– Ajokulttuuri jännitti vähän, ja Italiassakin tiet ovat aika kapeita. Mutta kaikki sujui hyvin.

Matkan hinta ei Dietzin mukaan noussut kovin tyyriiksi, sillä auto on pieniruokainen ja dieselin hinta on matala Suomen tasoon nähden. Kisamatkan kuluihin Dietz sai myös sponsoreita.

Jasmine Dietz kertoo, että koiraystävällisiä majoituspaikkoja löytyy niin Suomesta kuin muualta Euroopasta yllättävän helposti.

Matkaseurue on yöpynyt auton lisäksi niin hotelleissa, hostelleissa kuin leirintäalueilla. Suurin ero majoituskäytännöissä on hinnoissa.

– Suomessa koirista pitää maksaa monta kymmentä euroa lisähintaa. Keski-Euroopassa lisämaksu on otettu vain kahdessa hotellissa, ja se oli vain seitsemän euroa.

Muutenkin suhtautuminen koiriin on erilaista. Puoliksi saksalainen Dietz tuumaa, että ero Suomen ja Saksan välillä on selkeä.

– Oikeastaan muutos alkaa näkyä Saksan korkeudella. Mitä etelämmäksi tullaan, sitä rennompi on suhtautuminen koiriin. On hienoa matkailijan kannalta, että koiran voi ottaa ravintolaankin.

Euroopan-kiertoajelu on ensimmäinen, jossa mukana oli vain Vinka. Dietz ei osannut ajatella etukäteen, miten paljon Vinka kaipaa koirakontakteja, kun muu lauma on kotona.

– Onneksi täällä löytyy koirakavereita helposti. Koirat eivät kuljeskele vain kireän hihnan päässä, kun ihmiset yrittävät pitää niitä erossa toisistaan, kuten Suomessa.

Koirasosiaalinen ilmapiiri näkyy Saksassa muun muassa siinä, että koiria voi pitää vapaana tavallisissa puistoissa. Jos koiralla on kuitenkin hihna, se on merkki, että muita ei haluta lähelle.

– Tietysti jokaiselta edellytetään hyvää käytöstä. Kun koirat ovat rennompia ilman hihnoja ja kieltoja, vaikuttaa, että kohtaamisetkin ovat rennompia.

Seuraava suuri unelma on Euroopan automatka koko lauman kanssa. Suunta olisi läntinen Eurooppa.

– EU:n rajojen sisällä matkustelu on todella helppoa. Suorastaan yllätyin, että yhdelläkään rajalla ei ole edes tarkastettu mitään asiakirjoja, ei minulta eikä Vinkalta.

Vinkalla on lemmikkipassi sekä vaadittavat rokotukset.

Kun koirat ovat tottuneet matkustamaan pennusta pitäen, ne osaavat rauhoittua paikassa kuin paikassa.

– Nuorempana Fouga vähän reagoi erilaisiin ääniin, mutta sekin tottui.

Dietz sanoo, että koirien kanssa matkustelu kannattaa aloittaa pienistä reissuista ja totuttautua erilaisiin majoituspaikkoihin, ihmisvilinään, hisseihin, liikennevälineisiin, rappusiin ja vaikkapa juna-asemiin ja kuulutuksiin. Hänen omat koiransa ovat perusluonteeltaan rohkeita ja tasapainoisia, mutta joskus uudet asiat jännittävät aivan kuin ihmisiäkin.

Esimerkiksi riippusillat voivat olla haasteellisia paikkoja. Dietz muistuttaa, että jokaiselle koiralle kaikki paikat ja tilanteet eivät vain sovi. Oman koiran tunteminen onkin tärkeintä.

– Jos koira on herkkä ja pelkää muuttuvia tilanteita, ei sitä kannata pakottaa mihinkään. Eli koirasta riippuen kannustaisin näkemään ja kokemaan uusia asioita.

Dietzin koirat ovat matkustaneet autolla, bussilla, junalla ja laivalla. Lemmikit ovat tervetulleita useimpien laivayhtiöiden matkoille. Lemmikeistä tulee aina ilmoittaa, ja seurue majoittuu esimerkiksi Tallink Siljan yön yli -risteilyillä lemmikkieläinhyteissä.

Junassa koirat puolestaan matkustavat omistajansa kanssa erikseen merkityillä lemmikkiosastoilla.

– Meillä kaikki matkustusmuodot ovat koirille mieluisia, mutta lentokoneessa emme vielä olleet. Sekin vielä tehdään, kun kisamatkojakin tulee varmasti lisää.

Koirat lähtevät reissuun aina innokkaina. Autokyyti kun tarkoittaa uusiin paikkoihin tutustumista.

– Auto on koirien suosikkipaikka. Ne tietävät, että pääsevät tekemään jotakin kivaa.

Viimeisimmällä reissulla Vinka pääsi muun muassa kiipeämään 2 200 metrin korkuiselle Punta Telegrafon huipulle Italiassa. Taivas oli sininen ja keli juuri sopiva.

– Se oli reissun kohokohta. Meillä meni siinä koko päivä. Oli rankkaa ja ihanaa.

Jasmine Dietz ei tiedä mitään parempaa kuin kömpiä tuollaisen reissupäivän jälkeen sänkyyn tuhisemaan rakkaiden matkakavereidensa kanssa.